*

TIMO HARAKKA: AJATUS JA ASENNE Tasa-arvoinen talous. Uusiutuva Suomi. Parempi maailma.

VM-raportti: Mattokauppiaat liikkeellä

  • Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2011
    Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2011

Valtiovarainministeriöltä on tullut jälleen tuomiopäivän lukuja. Se ei sinänsä ole uutinen. Kestävyysvaje vaatii tulevalla vaalikaudella 6 miljardin euron sopeutustoimet. Tässä huutokaupassa Valtiovarainministeriö ylittää jopa elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tarjouksen.

VM:n luvut vaativat aina tulkintaa. Ministeriön virkamies näet on tunnustanut minulle yksityisesti, että ministeriön täytyy aina ilmoittaa ulos todellista analyysiä korkeammat luvut, josta he voivat sitten tinkiä kauhistuneiden poliitikkojen mieliksi.

Ilman shokkivaikutusta ”päättäjät eivät tee mitään”. Media on tässä tärkeä työkalu, kuten tulemmekin näkemään.

Jos ministeriö toimii kuin basaarikauppias, mikä voisi olla sitten se oikea luku tässä ennusteiden mattokaupassa? Viisi? Kenties neljä miljardia. Iso luku sekin.

En vähättele ongelmaa, vaan muistutan, että kestävyysvajeen laskeminen on vaikeaa, ellei mahdotonta (kuten olen toisaalla kirjoittanut). Täytyy muistuttaa, sillä VM:n raportissa arvio ilmoitetaan täsmällisenä lukuna, kertomatta, miten mahdottoman monet asiat vaikuttavat arvioon. Yhden perusmuuttujan muuttaminen tai puuttuminen heittää arviota miljardikaupalla suuntaan tai toiseen.

Muistetaanpa hallitusneuvotteluita keväällä 2011.

Täysin pätevät tahot esittivät kestävyysvajeesta täysin poikkevia lukemia. Kuten taulukosta näkyy, haarukka ylsi 0,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin bkt:stä. Pienimmän ja suurimman arvion erotus oli siis 16-kertainen.

Jos arvio omasta kuukausipalkastani ensi vuonna on jotakin 500 euron ja 8000 euron välillä, on täysin mahdoton ratkaista, olisiko varaa hankkia isompi asunto vai pitääkö myydä auto.

Valtiovarainministeriön vastaus on: myy auto, varmuuden vuoksi.

Vaikka olisit taksiautoilija: myy auto.

 

Kysyntä puuttuu: Ohukainen ilman Paksukaista

Talous on (muun muassa) tarjonnan ja kysynnän yhtälö. Valtiovarainministeriö ottaa kysynnän (ja siitä koituvat tulot) annettuna, siis heikkona ja heikkenevänä, joten tarjonta (menot) on sopeutettava siihen.

On häkellyttävää, että J.M. Keynesin perusteesi – kokonaiskysynnän ratkaiseva merkitys talouden toiminnalle – on VM:lle joko täysin tuntematon tai täysin yhdentekevä. 

Kysyntä on dynaaminen tekijä taloudessa. Toimet vaikuttavat kysyntää lisäävästi tai vähentävästi, mikä taas vaikuttaa jopa ratkaisevasti siihen, toimivatko toimet. Erityisesti leikkausten osalta tämä on olennaista: jos säästöt lisäävät kuluja tai vähentävät tuloja liikaa, niihin ei pidä ryhtyä.

Kysynnän lisääminen myös lisää tarjontaa. Ihmiset menevät töihin, jos on töitä. Kysynnän väheneminen vähentää tarjontaa. Kun ei ole töitä, järkevät ihmiset pidentävät opintojaan tai hoksaavat, että nyt on parempi hetki perustaa perhe kuin silloin, kun hyviä hommia olisi tarjolla.

Kysynnän lisäämisen järkevästä tasosta, parhaasta tavasta ja oikeasta ajoituksesta voidaan – ja pitää – väitellä. Mutta sitä ei voi sivuuttaa.

Varsinkaan silloin, kun koko Eurooppaa riivaa sitkeä kysyntälama jo seitsemättä vuotta. Kotitalouksien köyhtyminen, epävarmuus ja orastava deflaatio ovat johtaneet Suomessakin palvelualojen työllisyyden romahtamiseen. Anttilat myydään markalla Saksaan.

Kysynnän puuttuminen talouden kokonaiskuvasta on kuin Ohukainen ilman Paksukaista, tango ilman partneria, koripallo joko ilman koria tai palloa. (Jopa Borg ja Vartiainen pitävät elvytystä järkevänä tässä taloustilanteessa, VM menee kokoomuslaisista oikealta ohi.)

Kysyntä kuitenkin pilkahtaa esityksissä, mutta ristiriitaisesti. Ensin määrätään leikkauksia ansioturvaan ja sosiaalietuuksiin sekä nollakorotuksia. Seuraavaksi kuitenkin huomataan vaatia, että ”kotitalouksien ostovoimaan kohdistuvat paineet minimoidaan”. Vieläpä erikseen sanotaan, että tulonsiirtoja ei saa leikata.

Mutta kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan. Edes valtiovarainministeriössä.

 

VM on osa ongelmaa, ei ratkaisua

VM vaatii, että uusi hallitus sitoutuu (VM:n määrittämään) menosääntöön, jonka jälkeen menojen lisääminen ei enää ole mahdollista. Näin vältettäisiin ”myötäsyklinen” eli suhdannetta entisestäänkin pahentava politiikka.

Mukavaa, että ministeriö havaitsee ongelman. Vähemmän mukavaa, että ministeriö ei huomaa itse olevansa osa ongelmaa.

Juuri valtiovarainministeriön yksisilmäinen menokuri on sitä ”myötäsyklistä” politiikkaa, joka vain syventää taantumaa. Sitä samaa EU-johdon leikkausideologiaa, joka on johtanut Euroopan kurjistumisen kierteeseen - kuten kerron kirjassani Suuri kiristys (2014). 

Viime vuoden ”rakennepaketissa” sovitut leikkaukset ovat täyttä myrkkyä taantuvassa taloudessa. Ne sotivat alkeellisimpiakin talouden oppeja vastaan.

Valtiovarainministeriölle jokainen meno on hukattua rahaa. Jokaisella menolla on kuitenkin vaikutuksensa kasvuun, ja suurin osa on tavalla tai toisella investointi. 

Jopa vähän naurattaa, että kylmät talousammattilaiset pelkäävät velkaa kuin muumit Mörköä, vaikka budjettikirjassa velanhoitomenot vain supistuvat. He esittelevät 70 prosentin velka-bkt-suhdetta maailmanloppuna, vaikka silloin aletaan vasta pikkuisen lähestyä Saksaa.

He eivät sivulauseessakaan mainitse, että viime vuosien velkaantumisella on ollut järkevä tarkoitus – pitää kulutus käynnissä ja työttömyys jossain kurissa, vaikka nykyinen taantuma on kansantuotteella mitattuna karmeampi kuin 1990-luvun alun lama. Se on investointi talouden ja työlisyyden edellytyksiin. 

Huoleen on syytä, ja suureen huoleen. Raportissa on paljon painavaa asiaa, joka jää nyt pelottelutarkoituksen alle.

Jos Suomi seuraa virkamiesten tietä, taksiyrittäjä myy autonsa pahimman pelossa.

Tarvitaan myös – ja ennen kaikkea – heitä, jotka tekevät kaikkensa löytääkseen taksiautoilijalle asiakkaita, auttavat häntä laajentamaan liiketoimintaansa ja rohkaisevat uskomaan tulevaisuuteen.

Tarvitaan poliittisia päättäjiä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Taloutta voidaan tasapainottaa julkisen sektorin leikkauksilla nyt, kun haittavaikutukset kohdistuvat nykyiseen päättäjien sukupolveen. Vaihtoehtoisesti voimme marssia SDP:n ja Keynesin jalanjäljissä velkakaruselliin, jonka joutuu pysäyttämään vielä edes äänestysoikeutta saamaton sukupolvi tinkimällä omasta ostovoimastaan ja talouskasvustaan.

Harmillisesti demaritkin näyttävät mieluummin väärentävän jälkeläistensä nimikirjoituksia vekseleihin, joilla katetaan teidän itse itsellenne myöntämiä palveluita ja etuisuuksia.

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka

Nykyiset sukupolvet tietysti lyhentävät ottamiaan velkoja, kuten tekivät 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun nousukausilla. Se on ihan tavallista suhdannepolitiikkaa, johon nyt liitetään kummallisia moralistisia ja dramaattisia väristyksiä "tulevien sukupolvien" nimissä.
Juuri tuleville sukupolville pitää Suomi pitää kunnossa, vaikka syvällä, syvällä juuri nyt kynnetään.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Valtionvelka on kasvanut vuoden 1990 9.5 miljardista nykyiseen 95 miljardiin 30 vuodessa. Noiden "nousukausien" aikana on velkaa vähennetty max 10% sen kokonaissummasta. Käyrän trendi on jatkuvasti nouseva, eikä kukaan vakavasti otettava taho ennusta huimaa nousukautta seuraavalle 10 vuoden ajalle.
Vuonna 2007 puhuttiin jostain himmeästä laskennallisesta jakovarasta, siitä alkoi tämä nykyinen meininki.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkin...

Käyttäjän KaiLinko kuva
Kai Linko Vastaus kommenttiin #5

Jani on oikeassa ja Harakka puhuu pehmoisia. Se, että meillä on vähemmän velkaa kuin Saksalla on ok mutta ei ole ollenkaan hyvä tämä 70% bkt:stä velkamäärä tai se, että ollaan vähiten huonoja korviaan myöten veloissa olevien kansantalouksiin verrattuna. Tällaisia velkamääriä ei maailmanhistoria tunne. Emme voi tietää mihin jättivelkaantuminen johtaa mutta selvää on, että velasta ei voi olla hyötyä.
TH puhuu normaalista suhdannepolitiikasta. Miten kauan tätä velkaelvytystä pitäisi ottaa?? Usko Keynesiläisyyteen näyttää olevan vahvaa. Juuri tämä 80 vuotta sitten keksitty talousteoria on vienyt meidät tähän velkasuohon. Hoitaako TH myös omaa talouttaan samaan malliin?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #8

Ei näissä velkamäärissä kyllä ole yhtään mitään poikkeuksellista. Menet myös pahasti metsään ajatellessasi, että velasta ei voi olla mitään hyötyä. Tämä onkin pahin väärinkäsitys, sillä nykyaikainen talousjärjestelmä nimenomaan tarvitsee velkaantumista toimiakseen kunnolla. Vellalla nimittäin juuri rahoitetaan talouskasvun vaatimat investoinnit, eikä se ole ongelma vaan päinvastoin positiivinen asia niin kauan kuin velka-aste on jokseenkin kontrollissa (ja 70 % on vielä suhteellisen pieni velkaantumisaste lamassa). Velkoja ei myöskään koskaan tarvitse maksaa pois, vaan ne sulavat pois inflaation myötä, vaikkakin velkojen lyhentäminen on aina nousukaudella järkevää, jotta on elvytysvaraa talouden sakatessa. Velka olisi ajattelemallasi tavalla haitaksi vain jos olisimme esim. kultakannassa, mutta nykyisessä rahajärjestelmässä velkaantumista nimenomaan tarvitaan, jotta talous toimisi.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #23

Mikä inflaatio? Ehkä söi 80luvulla, kun suuret ikäluokat ostivat asuntonsa. Nyt ovat perinnöksi jättämässä jättivelat, jotka onkin yht'äkkiä normaaleja. Onko taloustiede muuttunut niin että velkaantumisen kasvu 10x 30v aikana onkin uusi normaali?

Velalla ei tällä hetkellä makseta investointeja vaan rakenteita. Nykyvelkaantumimen on syömävelkaa, joka ei muutu talouskasvun edellytyksiksi.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #34

En väitä etteikö rakenteita pitäisi uudistaa todella rankalla kädellä, mutta huomauttaisin ensinnäkin, että 9,5 miljardia vuoden 1990 "euroa" vastaa nykyrahassa 15 miljardia, ja toisekseenkin että tässä on ollut kaksi todella rankkaa lamaa, kun taas vuotta 1990 edelsi vahva talouskasvu. Nykyinen 60 % velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on tähän faktaan nähden todella alhainen ihan sen saman taloustieteen mukaan, joka päti vuonna 1990. Suomen nykyisessä velkaantumistahdissakaan ei ilman kestävyysvajetta olisi mitään hälyttävää. Ainoastaan kestävyysvaje tekee siitä pitkällä tähtäimellä hälyttävän, mutta nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Nyt pitäisikin siis tehdä nollakorkoisella valtionalainalla investointeja, jotka vähentävät valtion kuluja ja luovat talouskasvua pitkällä tähtäimellä. Näin nimittäin vähennetään velkaantumista pitkällä tähtäimellä. Lyhytnäköiset leikkaukset sen sijaan saattaisivat jopa kasvattaa kuluja pitkällä tähtäimellä, ja aivan satavarmasti söisivät lopun talouskasvun. Varsinaiset säästöt (joita toki tarvitaan) pitäisi juuri nimenomaan hakea rakenneuudistuksilla ja mm. investoimalla ennalta ehkäiseviin palveluihin, jotka vähentävät kustannuksia pitkällä tähtäimellä.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #5

JH: "Valtionvelka on..."

Tässä rahajärjestelmässä olemme pakotettuja lainaamaan ulkomaisilta, yksityisiltä liikepankeilta rahamme. Raha on tuote siinä missä mikä tahansa muukin ja siitä maksetaan korkoa. Tässä tapauksessa nuo korot valuvat maasta ulos jäämättä kiertämään meidän kansantaloudessamme.

Suomi on maksanut parissa vuosikymmenessä näistä lainoistaan pelkkinä korkoina noin 75 miljardia euroa ja lainakanta on noin sata miljardia euroa. Tässä ei ole järjen hiventäkään. Samaan aikaan toisaalla, Ruotsissa voidaan alentaa veroja, sillä oma talouspolitiikka mahdollistaa oman yhteiskuntapolitiikan, joita kumpaakaan Suomella ei ole, koska olemme luovuttaneet edellisen pois ja sen myötä mahdollisuuden toiseen.

Itsenäisen keskuskupankin liikkeellelaskema, kelluva oma valuutta antaa Suomelle säätövälineen, joka Ruotsilla on ja huonollakin johdolla (siitähän Suomessa on kokemusta) asiat oikenevat pakostakin. Jos kuitenkin Arkadianmäelle saadaan järkeviä ihmisiä puolueista, joissa missään nimessä ei sovelleta demokratian estävää puolue- ja ryhmäkuria, tulevaisuushan on jopa mahdollinen. Puolue- ja ryhmäkuri kun merkitsevät demokratuuria (demokratian ulkoinen muoto diktatorisella sisällöllä) - tehdään piiloon jättäytyvän todellisen vallan mukaisia ratkaisuja, kuten lähihistoriamme osoittaa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Aivan, huomauttaminen toisten perseellä tuleen istumisesta on vain "moralistinen ja dramaattinen" vääristys. Näin tietysti vain silloin, että ajatellaan nykyisten talouden tasapainotustoimien kohdistuvan nimenomaan nuoriin eikä esimerkiksi heihin, joiden takia velkakierteessä ollaan.

Suomi ei pysy kunnossa tuleville sukupolville sillä, että tulevat sukupolvet velkaannutetaan ennen kuin he ehtivät edes syntyä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #6

Kysymys onkin: miksi me velkaannutamme? Koska meillä ei ole latin latia taloudessa ilman jonkun velkaa. Olkoon se nyt sitten vaikka valtio. Jos me velkaannumme valtiona yksityisille pankeille, meillä on tämä kauhea ja kuvaamasi ongelma. Koko asetelmassa ei vain ole mitään järkeä, koska järkevällä valtiolla on oma keskuspankki, jonka avulla se voi toimia tarvittaessa suhdannehuippujen tasaajana.

Meinaatko, että esim jenkit meinaavat maksaa valtionvelkansa joskus. BS.

Tämä velkaannuttaminen on aika helppo katkaista demokratisoimalla rahanluonti ja talous, mutta voidaan me jatkaa tällä Kreikan tielläkin, jota Tere kannattaa. Se kreikka nimittäin syntyy sekä velkaantumalla, että leikkaamalla tänne Suomeen. Catch-22.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #12

Ja jos Kreikka olisi vain ottanut määrättömästi lainaa, olisi se selviytynyt ongelmitta sen pahimmasta ongelmasta, eli velkaantumisesta? Niitä syömävelkojaanhan Kreikka nyt maksaa takaisin samalla, kun kreikkalaisten työpaikat ovat kadonneet kuplan puhjettua ja ostovoiman heiketessä lainoja makseltaessa.

Harva valtio on koskaan täysin velaton, mutta ajatus siitä, että velkaannutaan vain määrättömästi koskaan maksamatta mitään takaisin, on täysin naurettava.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #12

"Meinaatko, että esim jenkit meinaavat maksaa valtionvelkansa joskus. BS."

Jenkit on kehno esimerkki, koska heillä on käytössään reservivaluutta. Senkin lienee kohta ohi, kun luottamus dollarin arvon säilyvyyteen rapistuu tarpeeksi. Pienellä valuutalla ei voi olla vastaavaa luottamusta, jonka avulla voitaisiin harjoittaa kovin inflatorista rahapolitiikkaa.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #39

Eipä ole, koska euron täytyisi olla ainakin osa korvaavaa järjestelmää, jonka takia se ei tällä hetkellä olisi sen luotettavampi etenkin kun Kiinankaan näkymiin ei voi tällä hetkellä luottaa. Muutenkin euro on kyllä niin iso valuutta vaikkei ihan yhtä käytetty reservivaluuttana, että nyt kun olemme deflaatiossa niin on aika vaikea nähdä mitään rahapolitiikkaa, joka voisi johtaa suureen inflaatioon. Jenkkien politiikan kopioiminen ei kyllä ainakaan riittäisi siihen.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Timo,

Onneksi et ole taloustoimittaja.

Pauli Vahtera

Timo toistaa usein esitettyä väitettä, jossa totta on vain toinen puoli. Viime nousukaudella myytiin (Fortum hinnalla, joka oli enemmänkin lahja kuin kauppa) valtion omaisuutta 16 miljardilla eurolla. Kun tämä aiempien sukupolvien keräämä yhteinen varallisuus huomioidaan, valtio velkaantui noususuhdanteessakin. Jos silloin ei pystytä lyhentämään velkaa, ei sitä pystytä lyhentämään koskaan. Sillä myytävä loppuu. Mitä sen jälkeen tehdään. Esimerkiksi Fortumia ei enää voida myydä, koska sen jälkeen energiahuoltomme olisi sijoittajapelurien hallussa. Toki sellaiselta se näyttää nytkin.

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka Vastaus kommenttiin #38

Perussuomalaisista korkeimmalle arvostamani Pauli Vahtera on KHT-tilintarkastaja, jota en tohdi ryhtyä neuvomaan tilinpäätöksen ja taseen käsitteistöstä. Valtion omaisuuden hätäisestä myynnistä hetkelliseen rahantarpeeseen olemme samaa mieltä.
Joka tapauksessa valtion velkaantuminen väheni, oli hankitut varat kerätty viisaasti tai ei. Olennaista on osoittaa, vastoin yleistä väittämää, että poliitikoilla on kuin onkin tahtoa ja kykyä myös vähentää valtion lainanottoa eikä aina ja kaikkialla lisätä.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Minne jäi pohdinta siitä, minkä verran veronkorotukset ovat vähentäneet kysyntyää. Väitän että tonni keskituloisen taskussa luo enemmän kysyntää, sitä kautta työpaikkoja, ja nimenomaan kotimaan palvelusektorille, kuin tonni verottajan kynsiin. (ja ei, verottajan käyttämä tonni ei ole yhtä tehokas työllistämään)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvä kysymys. Veroastehan on noussut tämän vaalikauden aikana 4 prosenttiyksikköä. Julkinen sektori on jatkuvasti ottanut velkaa 7 - 10 miljardin vuosivauhdilla.
Tähän voisi vielä lisätä tiedon siitä, kuinka paljon julkisessa omistuksessa ollutta omaisuutta on myyty. Samaan aikaan teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa. Vaihtotase on kääntynyt negatiiviseksi. Bkt laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Jotenkin nuo luvut eivät oikein tue sitä teoriaa suurten julkisten menojen, velanoton ja verotuksen autaaksi tekevästä voimasta.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Juuri Solidum myi TeliaSonerat budjetin tilkkeeksi. Omaisuutta on myyty miljardeille. 90-luvun Skopin kaatumisen myötä valtio sai kymmeniä tuhansia Nokian osakkeita, jotka nekin myytiin heti pois. Muutamaa vuotta myöhemmin arvo monikymmenkertainen. Törkein myynti oli Arsenalin velkojen myynti pilkkahinnalla Norjaan perintäyhtiöille. Siinä meni tuhansien yrittäjien mahdollisuus päästä tolpilleen ja alkaa uudestaan työllistämään.

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka Vastaus kommenttiin #9

Valtiolle tuloutuu tänäkin keväänä miljardin verran osinkoja. Omistusten myynti rahapulan paikkaamiseksi on suurta typeryyttä.

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka

Täsmälleen samaa mieltä. Keskituloisten palkkaveron alentaminen pitäisi olla ehdottomasti hallituksen työkalupakissa. Myöskään VM ei varsinaisesti vastusta ajatusta, jos lohduttaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Millä perusteella asetat palkansaajat eri asemaan muihin kansalaisiin verrattuna? Tässä tilanteessa veronalennukset rahoitetaan joko jonkun muun leikkauksilla tai valtion velanotolla. Jos kuluttamista haluat tukea, oikeudenmukainen tapa valkaannuttaa valtiota on jakaa rahat tasasummana jokaisen kansalaisen tilille tai ainakin niille pieni ja keskituloisille ilman ay-väen väestönerottelupolitiikkaa.

Milloinkahan sosiaalidemokraatit päivittävät todellisuuskäsityksensa nykyaikaan. Neuvostoliitosta peräisin olevasta ajattelusta, kansalaisten jaottelusta työläisiin ja muihin, on luovuttu kaikkialla maailmassa Kuubaa ja sosiaalidemokraattista puoluetta lukuun ottamatta.

Eläkeläisillä on jo nyt nelisen prosenttiyksikköä kireämpi verotus kuin palkansaajilla.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Olisiko kuristamisella, kurjistamisella, yltiöverottamisella nimenomaan aktiivisen rahatalouden alueella (ALV), ja käsittämättömällä byrokratiahybridillä, joka on luotu huonoimmista kotoperäisistä ja eu-peräisistä säännöksistä, tekemistä kasvun kyykkäämisen kanssa? Ehkäpä "kestävyysvaje" on itse luotu kysyntävaje?

ulf fallenius

Mistä saataisiin se kysyntä kysyn vaan?

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Jos kaikki raha talouteen syntyy jonkun velkana, eikä velkaantua saa, tuohon on aika vaikea, ellei mahdoton vastata. Jospa vaikka se kaikki määrällinen elvytys eli QE, jota ekp harrastaa ja joka kanavoituu suunnilleen suoraan raketoiviin osakkeisiin ja sijoitusinstrumentteihin eli pääoman itsensä ympärillä pyörimiseen suunnattaisiin vaikka kansalaispalkkaan. KUmmasti saataisiin kysyntää ja aktiviteettia ihmisten taloudelliseen aktiviteettiin.

Toisaalta: voisin viitata tuonne toisaalle ja hiukan kyseenalaistaa sitä kuinka järkevää valtion on olla samassa lainajonossa Ulfin ja Timon kanssa ja maksaa korkoja yksityisille pankeille. Viime vuosilta 70 miljardia. On tuokin melkoinen vaje. Kansalaispalkalla saataisiin myös julkista byrokratiaa supistettua mukavasti, sen pitäisi olla muodikastakin.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Resurssien niukkuudessa on joskus se etu, että se aivot liikkeelle keksimään uusia tapoja saada vähemmällä enemmän. Kuinkahan paljon digi-innovaatioita palveluissa ja hallinnossa saataisiinkaan sekä yksityisellä että julkisella puolella, jos valtion budjettia jouduttaisiin leikkaamaan 10-20 miljardia? Meidän suomalaisten ei ole tarvinnut keksiä itseämme uudestaan vuosikymmeniin, koska olemme eläneet hyviä aikoja tai velkarahalla. Nyt tarvittaisiin aivan uudet reseptit.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Vastauksena kysymykseesi: Ei yhtään. Tuollaisen tehostamisen toteutuminen vaatii huomattavaa aikaa toimenpiteille ja tahtotilaa muutokseen. Jos olisit mukana esim. kunnallispoliitikassa niin tietäisit hyvin, että niihin tehostaviin toimenpiteisiin kuten esim. palveluverkkouudistuksiin ryhdytään vasta, kun kaikki muut mahdolliset säästöt on tehty. Yleensä nämä kaikki muut mahdolliset säästöt nimenomaan sisältävät kaikki it-hankkeet ja ennalta ehkäisevät palvelut, jolloin säästetyt kustannukset tulevat aika lailla suoraan takaisin esim. juuri nousseina it-kuluina ja liian myöhäisen puuttumisen aiheuttamina hoitokuluina. Käytännössä tämä kaiken lisäksi johtaa lopulta budjetin ylitykseen, koska vaihtoehtona olisi esim. jättää kuolemansairaat hoitamatta tai keskeyttää opetus kouluissa.

Silloinkin kun tahtotilaa uudistuksiin löytyy ongelma on se, että uudistusten toteuttaminen etenkin kovaa vastuuta kantavissa julkisissa organisaatiossa vie helposti jopa vuosia (vaikka yritettäisiin olla nopeita) ja vaatii huomattavaa valmistelua johon ei nykyisellään yleensä ole resursseja, eli äkkinäisiä leikkauksia ei yksinkertaisesti voida toteuttaa ilman, että leikkaukset kohdistuvat vain siihen mistä saadan nopeiten leikattua, mikä yleensä tarkoittaa juuri ennalta ehkäiseviä palveleluita.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hyvä vastaus, mutta mikä selittää sen, että Suomi oli menneisyydessä monin verran köyhempi ja se onnistui siitä huolimatta tekemään merkittäviä sosiaalipoliittisia uudistuksia viimeisen sadan vuoden aikana?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #36

Sillon ei ollut tahtotilasta puutetta, rakenteet olivat yksinkertaisempia ja uudistuksia ei toteutettu päivässä. Kyllä se nytkin onnistuisi jos tahtotila saadaan aikaiseksi, se tässä se todellinen ongelma on. Uudistaminen vain ei onnistu ilman, että uudistuksille ja valmistelulle varataan riittävästi aikaa ja resursseja, vaikka tahtotila löytyisikin. Tällä hetkellä ainoa mikä teoriassa puuttu on kuitenkin nimenomaan tahtotila (jota taisitkin ajaa takaa), koska aikaa ja resursseja meillä vielä toistaiseksi on enemmänkin kuin tarpeeksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

Missä ihmeessä on tuo "tahtotila", ja mikä se oikein on?

Itselle tulee analogioina mieleen lähinnä perätila, maatila ja tavaratila.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #51

Jossakin ryhmässä ilmenevää motivaatiota jonkin asian toteuttamiseksi, jota voitaneet mitata ainoastaan subjektiivisiin arvioihin perustuvilla kyselyillä. Oliko esim. Romanian kansalla kertynyt tahtotilaa Caucescun syöksemiseksi pois vallasta, joka sitten purkautui yhtenä hetkenä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #52

Niin, että siis millainen tila on tuo "tahtotila"? Mitä se on suomeksi?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #53

Politiikassa varmaan sellainen tila, että verrattain useilla henkilöillä pyörii jokin saman sisältöinen asia mielessä jollakin ajanjaksolla useasti, ja näiden henkilöiden mielissä tuon toivotun asian uskottaisiin ratkaisevan monia asioita ja se täten syrjäyttää paljoa muuta ajatustoimintaa. Lisäksi siihen saattaa sisältyä järjellisen ajattelun lisäksi tunnetta siinä mielessä, että jos keskusteluissa puhutaan tuota asiaa vastaan, syntyy stressiä ja aggressiota ja jos sen puolesta puhutaan, syntyy mielihyvää ja helpotuksen tunnetta. Hyvä esimerkki tahtotilasta oli presidentti Obaman presidentinvaalikampanja vuonna 2008. Siihen sitoutuneimmat omasivat varmasti erittäin kovan tahtotilan eli motivaation, joka sai aikaan sen, että Obaman saaminen presidentiksi valtasi huomattavan paljon näiden henkilöiden ajatustilasta heidän mielissään.

Alhainen tahtotila jonkin asian eteen voi olla esimerkiksi apatiaa tai välinpitämättömyyttä, vaikka jotakin asiaa saattaisikin jossain määrin haluta.

Jostakin muistan lukeneeni jonkinlaisen kaavan motivaatiolle eli tässä tapauksessa tahtotilalle. Motivaation suuruus riippui ainakin siitä, että kuinka arvokkaana henkilö pitää tavoiteltavaa asiaa kertaa kuinka todennäköisenä pitää tämän asian saavutettavuutta. Lisäksi tahtotilaan varmastikin vaikuttavat asiaa varten tehdyt aiemmat panostukset, jonka lisäksi sosiaalista ulottuvuutta ei sovi unohtaa, koska suuri osa ihmisistä on laumasieluja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Osut jo lähelle.

"Tahtotila" kuuluu propagandan perusvälineistössä siihen saneryhmään, joten ainoa tarkoitus on hämärtää viestin sisältö sellaiseksi, että sanoja ei sitoudu mihinkään, vaan voi aina vedota väärintulkintoihin ja asiayhteydestäirrottamisiin.

Tahtotila = motiivi, on aika lähellä. Miksi siis sanotaan, että "vallitsee tahtotila", eikä, että "halutaan".

No, jälkimmästä ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla: joku haluaa jotain. "Tahtotlila" on vähän kuin "shokkitila"; puhujasta irti oleva "Geist", joka sitten on syyllinen, jos kaikkimenee pieleen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

" Ministeriön virkamies näet on tunnustanut minulle yksityisesti, että ministeriön täytyy aina ilmoittaa ulos todellista analyysiä korkeammat luvut, josta he voivat sitten tinkiä kauhistuneiden poliitikkojen mieliksi."

Jos tämä väite pitää paikkansa, siis että ministeriön virkamiehet tahallaan kusettavat allitusta ja eduskuntaa, on kyseessä virkarikos. Harakka tehnee asiasta poliisille tutkintapyynnön.

No, eipä taidakaan. Tyhjänpuhuminen on kivempaa ja uskottavampaa kuin teot.

Käyttäjän samilehtonen kuva
Sami Lehtonen

Nykyisistä virkamiehistä evidenssiä ei julkisesti ole esitetty, mutta Sailas on julkisesti kertonut, että 90-luvun laman aikaan budjettiosastossa oli nimenomaisesti päätetty, että esitettävät luvut pitää olla niin hurjia, että ne vesitettynäkin ovat riittäviä. Jos tällainen ulostulo ei johtanut toimenpiteisiin, niin tuskin nykyisetkään virkamiehet ovat mihinkään syyllistyneet vaikka samoin toimisivatkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sailas on siis julkisesti ilmoittanut olevansa rikollinen.

Se, että saman rikoksen teko jatkuu, ei tee siitä laillista.

Viranhaltijan ja poliitikon ero on ratkaiseva, poliitikko huijaa, kusettaa, valehtelee jne., virkamies tekee rikoksen, josta on määrätty ranaistus.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ihan yhtä tärkeää kuin luvut on myös se, miten ne esitetään. Esimerkiksi jättämällä pois jonkin olennaisen tiedon ja valitsemalla kuvaajan ajanjakson oikealla tavalla saa totuuden helposti käännettyä ylösalaisin. Sen lisäksihän kuten Timo kirjoittaakin, monet asiat kuten kestävyysvaje voidaan laskea miljoonalla eri tavalla, jolloin saadaan aivan eri tulos, vaikka käytetään oikeita tilastoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Aivan. Mutta tuo on silti eri asia kuin valehtelu, josta Harakka kertoo, liian suurien lukujen (tai liian pienien), siis paikkansapitämättömien, esittäminen.

Mutta eniten tuossa kiinnostaa itse "kestävyysvaje", miten Harakka sen määrittelee. Näyttää nimittäin siltä, että termiä käytetään tarkoittamaan mitä milloinkin, eikä KUKAAN kysyttäessä suostu kertomaan, tarkkaanottaen MITÄ. Toisin sanoen, kun tuo kestävyysvaje lasketaan, MITÄ tarkkaan ottaen on laskettu?

Ja sen määrittelemistä odotan Harakalta edelleen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

""Ministeriön virkamies näet on tunnustanut minulle yksityisesti, että ministeriön täytyy aina ilmoittaa ulos todellista analyysiä korkeammat luvut, josta he voivat sitten tinkiä kauhistuneiden poliitikkojen mieliksi.""

"Jos tämä väite pitää paikkansa, siis että ministeriön virkamiehet tahallaan kusettavat allitusta ja eduskuntaa, on kyseessä virkarikos. "

Mikä tuossa on ennen kuulumatonta? Tälläkin hallituskaudella vm-virkaheitot ovat tehneet kaikkensa ettei totuus vain tulisi julki.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ei kait siinä mitää ennekuulumatonta ole.

Mutta on vähän eri asia, että virkamies ei kerro, jos ei osata kysyä ("pimittää"), kuin se, että virkamies antaa tahallaan ja tietoisesti virheellisiä tietoja, valehtelee. Ensimmäinen on huonoa hallintoa, toinen on rikos.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hyvä Timo Harakka. Blogisi oli mielenkiintoinen ja analyyttinen. Siinä oli kuitenkin yksi selvä puute, mikä tekee siitä heikon. Sama heikkous toki vallitsee yleisemminkin kansantaloudellisessa keskustelussa:

Määrittele "kestävyysvaje". Tiedäthän, välttämätön ja riittävä ehto.

Kiitos kaikkien keskustelijoiden puolesta jo etukäteen.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho

Kysyt liian vaikeita sosiaalidemokraatilta. Lähtökohtaisesti kestävyysvaje liittyy jollain tavalla tulojen ja menojen erotukseen. Eiköhän Harakka antanut riittävät näytöt jo kauhistelemalla erotuksessa olevaa 7,5 prosenttiyksikön heittoa 16 kertaisena. Mitenkähän hänen kertoimensa olisivat menneet siinä tapauksessa, jos joku olisi ennustanut negatiivista vajetta :D.

Analogia 6000€ kuukausipalkalla olisi ollut:
- tappiota/velkaa jää minimissään 30€ ja korkeimman arvion mukaan 480€ kuukaudessa

Palkkasumma on samaa suuruusluokkaa BKT:n kanssa, joten ehkä tuo valaisee Harakallekin hieman tätä velkaantumistahtia. Toinen valaiseva luku on absoluuttinen velkamäärä. Vaikkei tästä noin kymmenestä miljardista per vuosi ihan nollaan pyrittäisikään, niin on se vaje silti suurempi pari miljardia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo nyt ei oikein määritelmäksi riitä, mutta katsotaan, irtoaisiko Harakasta jotain tiukempaa...

Janne Suuronen

Keynesiläisyyteen kuuluu myös, että silloin säästetään kun menee kovaa. Harakkaakin kiinnosti hyvinä vuosina vaan homojen oikeudet, pahan hiilen tupruttelu, rasismi ja kaikki muu ihkukiva.

Kieltämättä happamia pihlajanmarjoja ketun mielestä tässä kommentissa.

Ps. Kun ongelma juontaa juurensa ulkomaisesta kysynnästä, niin sitä ei kotimaisella paidan pesulla paikata. Ei vaan perusfakta tunnu menevän viher-vasemmiston kaaliin. Lisää vaan syömävelkaa ja Suomi pelastuu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tosiasia lienee, että 90 % niistä, jotka viittaavat Keynäkseen, eivät ole hänestä lukeneet kuin korkeintaa Wikipediasta, jos sieltäkään, ja loputkin unohtaneet suurimman osan.

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva
Maunu Idänpään-Heikkilä

Kuka tahansa näkee tässä vaiheessa että on leikattava suurin piirtein sen verran kuin on otettu lisävelkaa viime vuosina. Miksi VM ei osannut tehdä näitä laskelmia jo aikaisemmin? Tai miksi ei se saanut niitä julkaista? Ei kai ne niin tyhmiä ole etteivät ne jo 3-4 vuotta sitten nähneet mihin tämä spåra kulkee. Leikkaaminen voitaneen aloittaa tästä ministeriöstä. He ovat myös Tullin suuren autoverohuijauksen takana.

Yrjö Matilainen

Otetaanko vaan käyttöön kreikkalainen talousoppi: ensin otetaan velkaa niin perikleesti, ja sitten kun ei pystytä maksamaan korkoja ja lyhennyksiä, syytetään pankkeja ym. lainanantajia: miksi olette lainanneet meille niin paljon!? -no ehkä ei oo hyvä juoni

Antti Jokela

"On häkellyttävää, että J.M. Keynesin perusteesi – kokonaiskysynnän ratkaiseva merkitys talouden toiminnalle – on VM:lle joko täysin tuntematon tai täysin yhdentekevä"

Keynesin teoriassa on kyse suhdannevaihteluiden tasaamisesta. Suomen pääongelmana eivät ole suhdannevaihtelut vaan teollisuuden rakennemuutos ja siitä seuraava alijäämä. Tuskinpa Keyneskään kehottaa paikkaamaan velanotolla rakenteellista alijäämää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Määrittelepä aikasi kuluksi:

1) Suhdannealijäämä

ja

2) rakennteellinen alijäämä.

Tiedäthän, välttämätön ja riittävä ehto, niin kuin tieteessä, myös kansantaloustieteessä, edellytetään.

Kiitos jo etukäteen.

Raimo Luoma

Tasapainoinen analyysi Timolta.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Sanot: "Täysin pätevät tahot esittivät kestävyysvajeesta täysin poikkevia lukemia. Kuten taulukosta näkyy, haarukka ylsi 0,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin bkt:stä. Pienimmän ja suurimman arvion erotus oli siis 16-kertainen."

Käytät matematiikkaa erittäin luovasti. Harmi, ettei alin arvio ollut 0 %. Silloin olisit voinut sanoa omintakeisella matematiikallasi, että pienimmän ja suurimman arvion erotus oli ääretön!!!! Nyt pienimmän ja suurimman arvion erotus oli 0,075 kertaa BKT. Mutta sehän ei ole yhtä raflaavaa kuin 16-kertainen.

Aikuisen oikeasti: Erotus on vähennyslaskun tulos. Ei erotus ole koskaan x-kertainen, sillä "kertaisuus" on jakolaskun tulos. 16/8 = 2, eli kuusitoista on kaksinkertainen verrattuna kahdeksaan.

Mattokauppiaita onkin ainakin kaksi.

Käyttäjän ErkkiKelloniemi kuva
Erkki Kelloniemi

Valtionvelasta on tehty uskonto, ja voi sitä pyhäin häpäisijää, joka tohtii väittää ettei Suomi ole vielä vaarassa pudota, kuten sanotaan Tanssii tähtien kanssa showssa. Virallisen linjan ekonomistit eivät kestä liturgiansa väheksyntää. Heidän ohjelmansa on synkkääkin synkemmän Suomen luominen. Mitä sellaisesta mustasta mudasta muka nousisi ja milloin, ei sitäkään kukaan valaise.
Mutta löytyykö senkään tarinan kertojaa, mikä toimiala nostaa viennin kasvua kuvaavat käppyränsä yläviistoon ensimmäisenä niin, että siitä vetämällä ojassa kyljeellään pötköttävä Valamettikin nousee pyörilleen? Antti Rinne sanoo, ettei ole muita vaihtoehtoja. Hän kytkee tuohon kasvukäppyrään SDPn kohtalon ja myös hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Ellei kasvu ala luvulla 2, ei sillä Valametti nouse, puhumattakaan peräkärrystä, joka tarvitsee varmaan kasvuluvun 4.
Mitä sitten tapahtuu ellei kasvua tulekaan? Silloinkin leikataan, ja jopa niin, että veri roiskuu kuten sen kuuluisan Progrusteen sängyn päädyssä.
Kotimaisen kysynnän lisääminen ei näytä olevan kenenkään mielessä, ei, vaikka se voisi olla ainoa toimiva keino vaikuttaa itse omaan tilanteeseen. Velkamörköllä tämä kansa on nyt peloteltu äänestämään leikkaajat töihin.

Janne Kylli

Toivottavasti valtion omistuksia yhtiöissä enää vähennetä. Koska tuottavaa lehmää olisi tyhmää teurastaa. Jos oikein huonosti käy ettei kasvu lähde käytiin tai se viivästyy, valtionyhtiöt tuottavat kassaan rahaa osinkoina. Olemme hankalassa tilanteessa, mutta taloutta ei saa näivettää omilla päätöksillä.

ulf fallenius

No niin tai näin niin valtionvelka paisuu noin 200 miljardiin seuraavien 20 vuoden aikana.Suomesta ei löydy yhtään kansanedustajaa joka pystyisi säästämään ja niin kauan kuin luottoa saa niin se otetaan ja loppupeleissä täytyy odottaa hyperinflaatioita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vaihtoehtokin tietysti on olemassa: veroremontti. Se vain edellyttää "kokeneiden" ammatti-yhteistenasioidenhoitajien pudottamista eduskunnasta.

Jouni Suonsivu

http://fazerinsini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190289...

"Timo Harakka kirjoittaa myös samasta vyyhdestä, mutta huomattavasti mielekkäämmin. Harakan tekstissä ei kuitenkaan nähdä laatikon sisältä ratkaisua, joka on väistämättä laatikon ulkopuolella: euro on ongelma, jota emme kykene mitenkään hallitsemaan. Totean kuitenkin, että lempilintuni on varis, harakan sukulainen: Harakan teksti on lukemisen arvoinen."

Ns. kestävyysvaje luotiin kotimaiselta osin verotuksen painopisteen ja kohdistamisen muutoksilla, joilla on kauaskantoiset seuraukset.

Rahajärjestelmässämme kaikki raha on yksityisiltä, ulkomaisilta liikepankeilta otettua velkaa ja korot tästä kaikesta valuvat maasta ulos jäämättä kiertämään omassa kansantaloudessamme. Ruotsi, vaikka siellä virheitäkin on tehty ja kansalaisten asuntolainavelkaantuminen tapissaan, toimii säätövälineensä eli itsenäisen keskuspankkinsa ja sen liikkeellelaskeman, kelluvan kruunun ansiosta huomattavasti Suomea järkevämmin. Sillä on varaa alentaa verotusta, kunhan kohdistaa sen viisaasti. Suomella tätä mahdollisuutta ei ole.

Tarvitseeko Suomen sitten ylipäänsä ns. leikata eli supistaa toimintoja. Lähtökohtaisesti ei, joskin verovähennyksiin (noin 23 miljardia euroa vuosittain) ja (suur)yritystukiin voidaan puuttua.

Eurossa ei pohjoismaiseen hyvinvointimalliin yksinkertaisesti ole mahdollisuutta - kaikki menee ajan myötä yksityiseksi, ellei todellisuuteen havahduta ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tämä merkitsee oman talouspolitiikkamme ottamista takaisin omiin käsiimme, itsenäisen keskuspankin käyttöönottoa ja omaa, keskuspankin liikkeellelaskemaa valuuttaa. Kaiken tarpeellisen kykenemme ylläpitämään ja kehittämään sitä. Puheetkin ns. leikkauksista loppuvat tarpeettomina.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kaiken tarpeellisen kykenemme ylläpitämään ja kehittämään sitä."

Kyllä huomaa ettei tahtotilaa varsinaisen ongelman korjaamiseksi löydy ja kaikki keskustelu yhteisvaluutan ongelmista ja EU:n määräysvallasta ohitetaan sujuvasti. Tässä pätisi Paasikiven sanat, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ovatko suomalaiset aivopestyjä?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Valtion velkaantumisoptio sopii huonosti demokratiaan. Inflaatiorahoitukseen perustuva neochartalismi puolestaan soveltuu kehittyneeseen demokratiaan paremmin.

Jos valtio ei voisi ottaa lainaa menoihinsa, mutta voisi painaa niitä varten rahaa (inflaatiorahoitus), ei hyvinvointivaltion kustannukset karkaisi käsistä, koska äänestäjät eivät sietäisi kuluttajahintojen jatkuvaa nousua. Menokurista tulisi vaaleissa valttikortti myös vasemmistostopuolueille. Tavallinen palkollinen tai sosiaalitapaus viis veisaa valtionvelasta ja äänestää aina julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen puolesta vaikka lainarahalla. Hintojen nousu kismittää puolestaan kaikkia.

Aleksanteri Gustafsson

Hyvä kirjoitus. On huolestuttavaa, että leikkausmania on läpäissyt valtionhallinnon niin vahvasti, vastoin parempaa tietoa.

Käyttäjän SamuliVapaasalo kuva
Samuli Vapaasalo

Voi Timo. Niin innostuneena luin kirjoitustasi, vaikka ajattelinkin, että jäit vähän koulupoikamaisella innolla kysynnän ja tarjonnan ajatukseen kiinni, vaikka kansis on paljon laajempi juttu, jonka myös hyvin tiedät. Mutta sitten sinulle tuli romahdus.

Miksi menit tekemään sen katalan virheen, että kirjoitit kakuista laittamattomasti? Olenhan jo aiemmin kertonut, että kakkuja ei voi säästää, vaan ne pitää syödä. Ja jotta voi saada kakkua syötäväksi, jonkun pitää ottaa lainaa, että sen kakun voi leipoa. Tämä on kulutuskysynnän ja palvelurakenteen perusasema. Ja sitten kun haluan asettaa kritiikkini vielä laajemmalle, niin mielestäni kakkuvertauksen (s.1538) käyttäminen on jo sellainen klisee, jota ilman voisimme paremmin. Muutoin pidän sinua erinomaisena kansanedustajaehdokkaana, ja odottelen kutsua avustajaksesi, kun sinut valitaan.

Toimituksen poiminnat