*

TIMO HARAKKA: AJATUS JA ASENNE Tasa-arvoinen talous. Uusiutuva Suomi. Parempi maailma.

Timon ja Pilvin hallitusohjelma: Talouden nousu vaatii fiksua valtiota

Timo Harakka & Pilvi Torsti

Suomi elää taantumassa, joka on kansantuotteella mitaten jopa syvempi kuin 1990-luvun lama. Luulisi siis, että puolueet vaalien alla esittävät kilvan ratkaisuja parempaan huomiseen. Sen sijaan vallitsee myös henkinen lama.

Kokoomus toistaa papukaijana valtiovarainministeriön ja elinkeinoelämän leikkauslistoja, koska Suomella ”ei ole varaa” hyvinvoinnin rahoittamiseen. Laitavasemmisto taas tarjoaa patenttilääkettään, vastuutonta elvytystä. Keskustan puheenjohtaja ei uskalla lausua mitään, mikä voisi vaarantaa puolueen gallup-menestystä.

Meistä talouspolitiikka on vietävä uuteen suuntaan, ”neljännelle tielle”, joka perustuu vastuulliseen elvytykseen sekä fiksusti toimivaan valtioon.  Toisin kuin 1990-luvulla syntynyt ”kolmas tie”, joka yhdisti markkinaliberalismin ja sosiaalisen vastuun, uusi linja painottaa julkisen vallan aktiivista roolia.  Sen on otettava vastuu Suomen suunnasta ja rakennettava päättäväinen ohjelma, jolla saamme investoinnit liikkeelle, elvytämme toivon – ja talouden.

Uskomme, että tältä pohjalta löytyy kestävä ja toimiva kompromissi, Sipilän-Rinteen-talouslinja, seuraavalle hallitukselle.

1. Suomi tarvitsee nyt vastuullista elvytystä

Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että täällä kannattaa jatkossakin yrittää, tehdä työtä ja opiskella. Meidän on tarjottava rohkaisevampi tulevaisuuskuva kuin katteettoman pessimismin siivittämä leikkausten kierre, joka vain pahentaa tilannetta.

Vastuullinen elvytys merkitsee sitä, että alijäämää voi lisätä vain pätevin perustein: kun investoidaan tuotannon ja työllisyyden kestävään kasvuun. Kannattamatonta yritystoimintaa ja kasvun hidasteita ei pidä pönkittää velkarahalla. Vastuutonta elvytystä on luvata tässä tilanteessa merkittäviä parannuksia sosiaalietuuksiin.

Tässä tilanteessa rajut leikkaukset entisestään heikentäisivät heiveröistä kasvua ja kysyntää, juuri, kun kasvua ja kysyntää kipeimmin kaivataan. Tämä ei ole mielipide, vaan taloustieteilijöiden enemmistön vahvistama fakta. 

Koska Suomen viennistä 55 prosenttia menee EU-maihin, kärsimme pahimmin kansainvälisestä taantumasta. Eurooppalainen vasemmisto on esittänyt pitkään suurta investointiohjelmaa teihin, raiteisiin, älykkäisiin sähköverkkoihin ja tietoliikenteeseen. EU-komission oikeistojohto on tunnistanut viimein ongelman, mutta Junckerin-Kataisen elvytysrahasto on osoittautumassa turhan vaatimattomaksi, verkkaiseksi ja ennen kaikkea päämäärättömäksi välineeksi Euroopan nousuun.

2. Fiksu valtio käynnistää investoinnit

Suomen on siis toimittava päättäväisesti itse. Emme voi jäädä odottelemaan suhdanteen käännettä. Suomen on luotava taloudellista toimeliaisuutta, koska sitä ei synny itsestään.

Siihen tarvitsemme fiksua valtiota. Sillä on velvoitteensa kansalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista, mutta myös sellaisesta yritysympäristöstä, joka kannustaa kasvamaan ja menestymään.

Julkisen vallan on mahdollistettava uutta kasvua, mutta jätettävä toteutus pitkälti yksityisten yritysten varaan. Hallituksen on luotava investointiohjelma homekoulujen saneeraamiseksi, tieverkon korjaamiseksi ja pääkaupunkiseudun raideyhteyksien tehostamiseksi. Hankkeisiin voi houkutella yksityistä pääomaa ympäri maailmaa ja kilpailuttaa projektit avoimilla markkinoilla.

Tänään on tehtävä investoinnit, jotka kannattelevat yhteiskuntaa 10-20 vuoden päästä. Fiksu valtio uudistaa tuotannon, energiaketjun, liikenteen, asumisen ja jätehuollon rakenteet ilmastoystävälliseen suuntaan – ja samalla luo edellytyksiä uusiutuvan tuotannon innovaatioille. Ympäristöteknologia-alan yhtiöille ovat elintärkeitä kotimaasta saatavat referenssit, näytöt osaamisesta, kun yritetään ponnistaa vientimenestykseen.

Fiksu valtio investoi myös henkiseen infrastruktuuriin eli koulutukseen, tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin, eikä ainakaan sorru typistämään uuden ajattelun luomisessa keskeisiä yhteiskunnan toimijoita.

3. Nuoret ja vanhat töihin

Työn on oltava kaiken keskiössä. Yhteiskuntamme vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Vaikka biologialle emme mahda mitään, voimme tehdä paljonkin sen eteen, että kansakunnan ikääntyminen ei ole rasite, vaan resurssi, joka pitää hyödyntää.

Työllisyysasteen on oltava nykyistä korkeampi, ja ikäihmiset on houkuteltava pysymään työelämässä. Työnantajat ovat avainasemassa, sillä liian moni yli viisikymppinen kokee ikäsyrjintää. Jokainen syrjäytetty on inhimillinen tragedia ja yhteiskunnallinen tappio.

Naisten työmarkkina-asemaa on kohennettava. Edellinen hallitus ei kyennyt kotihoidon tuen jakamiseen tasan molemmille vanhemmille, uuden on siihen pystyttävä. Muuten palkkatasa-arvo ei etene.

Ennen kaikkea nuoret on pidettävä osallisina omaan tulevaisuuteensa. Nuorisotakuuta on jatkettava ja laajennettava, jotta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta jokainen löytäisi paikan työssä, harjoittelussa tai opinnoissa.

4. Kysyntää on lisättävä

Työn verotusta ei pidä kiristää, vaan huojentaa pienituloisten ja ennen kaikkea keskiluokan verotusta aina kun mahdollista. Vastaavasti kiinteistöjen verotusta voidaan nostaa ja kymmeniä nykytilanteessa kyseenalaisia verovähennyksiä poistaa.

Meidän on saatava aikaan sykäys kotimaisten palveluiden kysyntään ja siten työllistämiseen. Innostetaan perheet laskettelulomille ja perjantaisin pitseriaan.

5. Elvytys on rakenneuudistusten ehto

Tuotannon ja työn rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Niihin ei voi pakottaa katteettomalla pessimismillä. Suomalaiset ovat osoittaneet – muun muassa eläkeratkaisulla – että keskinäisellä kunnioituksella, neuvottelemalla ja osallisuudella saadaan aikaan muutoksia, joihin kaikki yhteistuumin sitoutuvat.

Varmin keino estää pitkän aikavälin rakennemuutokset on ajaa niitä lyhytnäköisillä leikkausvaatimuksilla. Aidot uudistukset edellyttävät investointeja, muutostukea, joka tekee muutoksesta turvallisemman kuin paikalleen jäämisen.

Elvytyksen ja rakenneuudistusten vastakkainasettelu on tyhmää propagandaa. Rakennemuutos edellyttää elvytystä. Vain elvytys, joka johtaa rakennemuutokseen, on perusteltua.

Parempi tulevaisuus ei tule toivomalla, mutta vielä vähemmän toivonsa menettämällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kansanedustajaehdokas Torsti kannattaa Pisara-rataa, joka ei missään mielessä ole järkevä hanke. Kannatus on sen verran "kiihkeätä", että sen taakse voi piiloutua jotakin kulissientakaista. En ole tilaisuudessa äänestää häntä (eri vaalipiiri), mutta en muutoinkaan tekisi niin, koska kaikesta kaunopuheisuudesta huolimatta Arkadianmäelle saattaa tulla vanhan poliittisen "kulttuurin" kannattaja vain "uuteen pakettiin käärittynä".
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Suomen taloudesta kirjoitettaessa ei mielestäni pitäisi jättää mainitsematta eurojäsenyyden aiheuttamia kahleita.

Jos Suomella olisi oma valuutta ja oma keskuspankki, olisi elvyttäminen omalla keskuspankkirahalla paljon parempi vaihtoehto kuin elvyttäminen tai syömävelan ottaminen vieraassa valuutassa ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, kuten nyt tehdään.

Elvyttäminen tai velan ottaminen julkisen sektorin kuluihin on lisäksi jopa heikentänyt Suomen hintakilpailukykyä, koska se on nostanut hintoja ja palkkoja kuten Suomen Pankin neuvonantaja Lauri Kajanoja kertoi Ylelle aikaisemmin tällä viikolla.

Jos elvyttäminen tehtäisiin omalla valuutalla ja oman keskuspankin kautta, laskisi tämä myös oman valuutan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Myös tämä auttaisi tässä taloustilanteessa. No! Toisaalta jos Suomella olisi ollut oma kelluva valuutta jo kriisin alussa v 2009, olisi se heikentynyt automaattisesti eikä nykyisen kaltaista hintakilpailukyvyn menetystä olisi päässyt tapahtumaan.

Eli en näe vieraalla valuutalla ja ulospäin velkaantuen tehtyä elvyttämistä hyvänä vaihtoehtona. Korot ovat juuri nyt alhaiset, mutta korkotaso tulee nousemaan tulevaisuudessa. Ja jos velka on otettu ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, menevät myös korot Suomen ulkopuolelle.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Oman keskuspankin kautta elvyttäminen olisi kyllä järkevämpää, mutta omaan valuttaan ja keskuspankkipolitiikkaankin taas liittyy lukuisia tekijöitä, joiden takia on aika vaikea arvioida mikä tilanne olisi jos meillä olisi oma valuutta.

Eivät korot välttämättä nouse ollenkaan. Ilman elvytystä tästä tilanteesta ei myös päästä mihinkään ihan jo senkin takia, että monet infrahankkeet ovat sellaisia, että ne pitäisi toteuttaa jo suhdannetilanteestakin riippumatta, ja esim. homekoulut odottavat korjaamista ja niiden korjaamatta jättämisen kustannus saa korjauskulut näyttämään naurettavan pieniltä. Nämä investoinnit on järkevintä toteuttaa nyt heti.

Mitä tulee tuohon hintojen nousuun niin varmasti kova leikkaaminen aiheuttaisi sisäistä devalvaatiota ja sitä kautta auttaisi, mutta ei se sitä tarkoita, että siinä silti olisi kokonaisuudessaan mitään järkeä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Hiivatin hyvä juttu ja peijakkaan hyvin kirjoitettu.

Tämä pysäyttää: "kiinteistöjen verotusta voidaan nostaa". Miten ihmeessä, kun työttömän ja pien-eläkeläisen tulot eivät nytkään meinaa riittää kotona asumiseen? Varsinkaan kunnassa, jossa paitsi asuminen myös vesi ja muut nautinnot ovat kalliita.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Asuntojen ja asumisen hinta laskee äkkiä etenkin pääkaupunkiseudulla kun aletaan rakentamaan ja kaavoittamaan.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Millä viisiin, minkä tautta se laskee?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #6

Kun asuntojen tarjonta lisääntyy, laskevat asuntojen hinnat sekä vuokrat. Ehkä muut asumiskulut pysyvät samana tai kasvavat hieman, mutta aika pieniä ne ovat asuntolainaan tai vuokraan verrattuna.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #7

Monella on oma asunto, joka on koko elämän kestäneen uurastuksen ja pihistämisen tulos. Jos sellainen sattuu olemaan köyhällä, hänen on siinä lähes mahdotonta asua. Tulot pysyvät ikuisesti samoina, menot karkaavat pilviin. Vaan onhan se mukava olla ostamatta vaatteita, kenkiä, hedelmiä, lääkkeitä, lehtiä, kirjoja, harrastusvälineitä, lomia, ja vaan ... asustaa. Mikä siinä olisi avuksi? Vai annetaanko porvaripuolueille uusi vihje köyhien rokottamiseksi: köyhien on myytävä asuntonsa valtiolle pilkkahintaan?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #8

Ei se toki kivaa ole, mutta jos asuu liian isossa asunnossa niin pitäisi vaihtaa asuntoa. Jostain on pakko saada valtiolle lisää tuloja, ja asumisen verotuksen lisääminen on nyt yksi kaikkein vähiten ongelmallisista keinoista saada tämä aikaiseksi.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #9

Ei Pisara-rata mikään ihmehanke ole, mutta ihan järkevä hanke kun huomioidaan elvytystarve, pääkaupunkiseudun asuntokriisi ja Pisararadan vaikutus kauko- ja lähiliikenteen sujuvuuteen. Pisararata myös tukisi muita raideinvestointeja.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #15

Jääskeläinen toistaa Pisara-rataa koskevia paikkansapitämättömiä hokemia. Hanke, jonka h/k-suhde on jotakuinkin 0,5 ja arvioitu yhteiskuntataloudellinen tappio 458 miljoonaa euroa (s. 48), on rahojen heittämistä kankkulan kaivoon.
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/porta...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #16

No minäpä luin vähän tuota raporttia. Ja päädyin siihen lopputulokseen, että raporttisi nimenomaan todistaa Pisararadan erittäin tarpeelliseksi investointtiksi. Tuohon höytysuhteeseen ei nimittäin ilmeisesti ole laskettu epäsuoria hyötytekijöitä eli mm. vaikutusta elinkeinoelämään ja Pisararadan mahdollistaman merkittävän lisärakentamisen vaikutusta talouteen, minkä takia sitä nyt alunperinkin ollaan rakentamassa. Tuon raportin perusteella Pisarata on siis ehkä tämän hetken kärkihanke, jos se kerran maksaa jo liikennettä parantavilla vaikutuksillaan, raidemaksuilla ja lipputuloilla itsensä puoliksi takaisin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #21

"Yhteiskunnan tukea havittelevien liikennehankkeiden pitää täyttää tietyt ehdot. Arviointeja varten on olemassa kaikenlaisia mittareita joita sitten sovelletaan esimerkiksi Liikenneministeriön hankeohjeistuksen mukaan. Nyt viimeksi närää on aiheuttanut Pisararadan vaikuttavuusselvitys.

Marraskuussa 2014 julkistetun raportin mukaan Pisararata on yhteiskuntavaikutuksiltaan raskaasti tappiollinen.

Hämmästyttävän moni poliitikko vasemmalta oikealle on teilannut selvityksen sillä perusteella että se nyt vaan on huono, mittaa vääriä asioita tai kuten nimetön helsinkiläisvaikuttaja kertoo aamun HS:ssa, ” laskelmissa asiat saadaan helposti näyttämään halutunlaiselta muuttamalla vertailukohtia.” Mitään tarkempia perusteluja nimettömältä vaikuttajalta ei kysytä ja näin lukijalle jää jälleen hämmentynyt olo.

Entten tentten teelikamentten
Hissun kissun vaapula vissun

Kun tarpeeksi moni päättäjä mediassa nyt vaan tietää laskelmien olevan heikkoja tai tarkoitushakuisia muuttuu väite totuudeksi."
https://helsinginmetro.wordpress.com/2015/03/08/en...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #23

Ei tuossa laskelmassa mitään vikaa ole, mutta ihan yksinkertainen fakta on se, että se ei mittaa niitä vaikutuksia, joita Pisararadan rakentamisella haetaan. Vaikutukset asuntorakentamiseen, elinkeinoelämään ja muuhun vastaavaan eivät kuulukaan olla edustettuna tuossa laskelmassa.

Kuitenkin jos Pisararata jo laskelmaan lasketuilla hyödyillä maksaa itsensä puoliksi takaisin niin ei tarvitse olla mikään valopää todetakseen, että se maksaa itsensä moninkertaisesti tai vähintään kokonaan takaisin jos se edes vähän auttaa pääkaupunkiseudun asuntokriisin ratkaisemista ja junaliikenteen sujuvuutta (mikä taas mahdollistaa muita raideliikenneinvestointeja).

Pisararadassahan ei ole koskaan ollut kyse siitä, että se maksaisi itsensä takaisin tuon hyöty-kustannussuhde mukaan, vaan se maksaa itsensä takaisin juuri parantamalla elinkeinoelämän ja rakentamisen edellytyksiä niitä todella kipeästi kaipaavalla pääkaupunkiseudulla.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #24

Ihan yksinkertainen fakta on se, että Jääskeläinenkin hokee Pisaraa koskevia "totuuksia" niitä mitenkään verifoimatta (kuten muun muassa tohtori Torsti).

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #25

Hieno kiertoargumentti, mutta voisit esittää jotain väitteesi tueksi. Fakta on, että Pisararata toteutuessaan mahdollistaisi aivan eri lailla asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla ja tukisi vahvasti elinkeinoelämää, sekä sujuvoittaisi raideliikennettä. Tätä ei käsittääkseni kukaan ole koskaan edes yrittänyt kiistää.

Fatka on myös, että Liikenneviraston mittareiden mukaan hyötysuhde on 0,5. En tätä kiistä eikä sitä voi kukaan kiistää. Kuitenkin tässä hankkeesssa ei ole kyse sellaisen hyödyn tavoittelemisesta, joka olisi laskettu mukaan tuossa mittarissa vaan hyöty tulee muualta. Tämä on myös fatka jota kukaan ei voi kiistää.

Todettakoon vielä, että suhtaudun avoimesti muihinkin investointeihin kuin Pisararataan ja myös mahdollisuuteen, että Pisararata ei ole niistä kannattavin, mutta sen tiedon valossa mitä minulla on ja myös esittämäsi raportin valossa Pisararata vaikuttaa ehkä järkevimmältä hankkelta mitä meillä nyt on tarjolla. Muutenkin jos aiomme tehdä merkittäviä investointeja kuten SDP esittää, tulee se varmasti olemaan niiden listalla vaikka löytyisi vielä järkevämpiä investointeja, jotka myös toteutettaisiin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #27

"Fakta on, että Pisararata toteutuessaan mahdollistaisi aivan eri lailla asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla..."

Perustelut?

"ja tukisi vahvasti elinkeinoelämää..."

Perustelut?

"sekä sujuvoittaisi raideliikennettä."

Perustelut?

"Kuitenkin tässä hankkeesssa ei ole kyse sellaisen hyödyn tavoittelemisesta, joka olisi laskettu mukaan tuossa mittarissa vaan hyöty tulee muualta. Tämä on myös fatka jota kukaan ei voi kiistää."

Perustelut?

Puolitotuuksiin vetoamisen sijasta olisi paikallaan rehellisesti etsiä Pisaran vaihtoehdot ja tehdä valinta niiden väillä.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisaralausunto_L...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #16

Tässä vähän faktaa hyöty-kustannusanalyysistä Liikenneviraston sivuilta:

Hyöty-kustannusanalyysissa arvioidaan väylänpidon kustannusten (rakentamis- ja ylläpitokustannukset) ja hankkeiden toteuttamisesta seuraavien rahamääräisten nettohyötyjen muutosta. Laskelmassa otetaan huomioon vaikutukset:

• matka-aikaan
• onnettomuuksiin
• meluun,
• päästöihin sekä
• ajoneuvon, aluksen ja junan käyttökustannuksiin.

annattavuuslaskelmassa arvioidaan hankkeen ja sen vertailuvaihtoehdon välistä eroa. Jos säästöt ovat investointia suuremmat, on hyöty-kustannussuhde (HK-suhde) yli yhden ja hanke on rahamääräisten vaikutusten osalta kannattava. HK-suhteen jääminen alle yhden ei kuitenkaan välttämättä merkitse hankkeen kannattamattomuutta, koska HK-suhde ei ota huomioon kaikkia hankkeen vaikutuksia. Vastaavasti HK-suhteen ollessa yli yhden, ei hanke ole välttämättä kannattava, koska sillä voi olla merkittäviä laskelman ulkopuolelle jääviä haittoja.

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankke...

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka Vastaus kommenttiin #6

Pääkaupunkiseudun taajama-alueilla on nostettava rakentamattoman maan kiinteistöveroa reippaasti niin, että on intoa täydennysrakentamiseen. Jotkut ovat valittaneet jopa, että heidän 1100-neliöinen tonttinsa katsotaan liian pieneksi, jotta siihen saisi toisen rakennuksen. Käsittämätöntä.
Sitä kautta siis asuntotuotanto ihan toiseen lentoon ja tarjonnan myötä vuokrataso kohtuullisemmaksi. Ikävä kyllä tämä ei tapahdu ihan heti.
On uskomatonta, että Helsingissä rakennettiin viime vuonna vain 100 (sata) vuokra-asuntoa, kun (sinänsä vaatimaton) tavoite on 1800.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #12

Hyvä pointti Timo. 1800 vuokra-asuntoa on sekin muuten aika hemmetin alhainen tavoite Helsingin asuntokriisin tilaan ja sen kansantaloudellisiin vaikutuksiin nähden.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lasse Jääskeläinen, onko valtionvarainministeri pelkkä statisti ministeriössään?
Kylläkai hänellekin kuuluu ministerivastuu, vai voiko oma puolue vapauttaa, kuten kommenteista käy ilmi ?

Käyttäjän samilehtonen kuva
Sami Lehtonen

Katriina: muitakin kiinteistöjä on kuin omakotitalojen tontit. Maa- ja metsätalousmaa on toistaiseksi kokonaan verottamatta. Rakentamattoman, mutta kaavoitetun tonttimaan veroa voitaisiin monessakin kunnassa nostaa.

Ulla-Maija Rouhiainen

Kiitos tästä ohjelmasta, lisäisin kolme haastetta:
1. suomalaisen itsetunnon osa on työ ja vastuu ja vapaus oman toimeentulon hankkimisesta. Nykyinen yrittäjyysmalli Suomessa ei sovellu itsensätyöllistäjille, freelancereille ja pakkoyrittäjille. Nykyinen järjestelmä on luotu isoille, kasvaville yrityksille. Tarvitaan vapaayrittäjyyden malli, jolloin ihmiset voivat tehdä töitä aina kun niitä on ja muina aikoina he¨voisivat saada sosiaalietuuksia niinkuin muutkin. Tällainen freelancer, vapaayrittäjä-malli soveltuu esimerkiksi työurien pidentämiseen erinomaisesti, hoivatyön tarvitsemiin pätkäkeikkoihin, kaupan ja palvelun aloille. Yrittäjävastuuta voidaan jakaa,sitä jaetaan jo nyt irtisanomisilla ja lomautuksilla.

2. Palvelujen vienti. Tavaraviennissä tavara menee rajan yli ja raha tulee Suomeen tilille. Palvelujen viennissä asiakas kantaa rahat rajan yli ja ne polttelevat hänen taskussaan, kunnes hän voi kuluttaa ne ostamalla ainutkertaisia palveluja. Helsingin Senaatintorilla käy kesäisin yli 12000 asiakasta ja luottokortteja vielä enemmän mutta palveluja ei ole tarjolla. Hallitusohjelmaan voisi viimeinkin kirjata matkailun kehittämisen ja edistämisen ammattimaisena palvelujen vientielinkeinona. Matkailuyrittäjyyttä tukee vapaayrittäjamalli. Nuoria kielitaitoisia ihmisiä voidaan työllistää kansainväliseen ammattiin keikkailemaan.

3. Online taidot kaikille.

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka
Aleksanteri Gustafsson

Leikkausintoilun hegemonia on mennyt liian pitkälle. Nyt tarvitaan todellakin fiksua valtiota ja sitä rakentamaan fiksuja kansanedustajia.

Joni Vainikainen

Olet Timo uudellamaalla ehdolla. Mihinkä täällä pitäisi investoida? Vaalikausi on lyhyt, joten rattaat pitäisi laittaa liikkeelle heti alusta! Tarvetta olisi suurille liikenne hankkeille.

Espoolaisena tervetulleimpia olisi ehdottomasti Pisara ja Espoon kaupunkiradan jatkaminen. Toivottavasti nämä laitetaan rullaamaan ensi hallituskaudella!

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Espoon, Länsi-Uudenmaan ja Salon kautta Turkuun kulkevaan suoraraiteeseen löytyisi ainakin täältä Länsi-Uudeltamaalta todella kova tuki.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Espoon, Länsi-Uudenmaan ja Salon kautta Turkuun kulkevaan suoraraiteeseen löytyisi ainakin täältä Länsi-Uudeltamaalta todella kova tuki.

EDIT: Pahoittelut että tule kaksi kommenttia, kävi joku virhe. En saa tätä valitettavasti poistettua.

Nina Maskulin

Tämän hallitusohjelman tarjoamassa leivässä ei ole kiveä, ja toivo nautitaan oikeankokoisina annoksina. Ohjelmassa virvoittaa harvinainen liitos kulttuurin, koultuksen ja tutkimuksen elvyttävään rooliin, vanhojen ja nuorten työllisyyskysymys ja kyseenalaisten veronvähennyksien kritiikki.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pisara-rataa koskevien kommenttien ja fanitusten perusteella Harakka on tohtori Torstin kaltainen faktoista ja järkevästä rahankäytöstä piittaamaton poliitikonalku, jollaisia toivottavasti on tulevassa Eduskunnassa mahdollisimman vähän.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän marjattavehkaoja kuva
Marjatta Vehkaoja

Timo,
Kaavoittamatonta maata ei voi kaupungissa ottaa rakennuskäyttöön. Hyväksytty kaava muodostaa perusteen ns kiinteistöveron sakkoveroon silloin jos tontin koko rakennusoikeutta ei ole täytetty. On hyvä, mutta kansan karttama idea korottaa kautta linjan kiintestöveroja siksi, että sitä pääomaa ei voi viedä maasta. Tällainen verotuksen rakennemuutos olisi kyettävä tekemään niin, ettei kenenkään verorasite pelkästään tästä syystä nouse.

Toimituksen poiminnat