*

TIMO HARAKKA: AJATUS JA ASENNE Tasa-arvoinen talous. Uusiutuva Suomi. Parempi maailma.

Järjestelmänmuutos: Yhteiskunta häviää miljardeja

  • VM:n taustamuistio: palkanalennusten suorat ja epäsuorat säästöt
    VM:n taustamuistio: palkanalennusten suorat ja epäsuorat säästöt
  • VM:n taustamuistio: palkanalennusten ja yritysten tukemisen kulut
    VM:n taustamuistio: palkanalennusten ja yritysten tukemisen kulut

Tekeillä on järjestelmänmuutos. Hallitus supistaa pysyvästi julkisten palveluiden rahoitusta. Yhteiskunnan tuloja siirretään yrityksille. Veronkiertoa tämäkin, tavallaan.

Suomalaiset ovat hyvää hyvyyttään valmiit tinkimään, ilmenee Ylen kyselystä. Suomalaiset ovat valmiit antamaan itseltään, jotta toinen saisi tarpeeseensa.

Ylen uutisissa (4.10.) yksinhuoltajaäiti ehdotti, että hänen verojaan korotettaisiin, jotta nuorille voisi tarjota töitä.

Hallitus toimii tasan päinvastoin.

Ensi vuoden budjetissaan hallitus supistaa verokertymää. Samaan aikaan nuorisotakuusta leikataan 96 prosenttia. Sillä on taattu nuorelle koulutus, työ tai harjoittelupaikka kolmessa kuukaudessa työttömäksi joutumisesta.

Hyvät ihmiset ovat luulossa, että leikkauksilla parannetaan julkisen talouden tasapainoa. He ajattelevat, että jos luovun minulle turhasta, voidaan satsata toisille tärkeään. Mutta jos yksi antaa lapsilisänsä pois, raha ei siirry vanhustenhoitoon.

Sillä kustannetaan veronalennukset – ensi vuoden budjetin suurin yksittäinen menoerä.

Hallitus supistaa yhteiskuntaa kahdesta päästä. Ensinnäkin leikataan palveluita ja etuuksia lähes miljardin edestä. Lisäksi luovutaan 450 miljoonan euron verokertymästä.

Tämä tapahtuu siis ensi vuoden budjetissa. Mutta tuleva ”kilpailukykypaketti” supistaa yhteiskuntaa vielä rajummin.

Julkisten palveluiden rahoitusta heikennetään tarkoituksella

”Kilpailukykypaketti” olisi iso tulonsiirto veronmaksajilta yrityksille. Kuten Juhana Vartiainen (kok.) totesi, palkanalennusten ”tavoite on muuttaa työn ja pääoman suhdetta”.

Samalla muutetaan yksityisen ja julkisen talouden suhdetta. Paketti supistaa yhteiskuntaa – ja samalla julkisia palveluita – merkittävästi.

Palkanalennukset hyödyttävät myös valtioita ja kuntia sikäli, kun ne ovat myös työnantajia. Mutta tuo hyöty hävitään saman tien, kun pienemmistä palkoista saadaan perittyä vähemmän veroja.

Lisäksi veroja menetetään joka vuosi 850 miljoonaa euroa, kun työnantajien sotu-maksuja pienennetään.

Oheiset kuvat Valtiovarainministeriön taustapapereista kertovat, että julkinen talous saa tarkoituksella kärsiä. Nämä taulukot kertovat, että julkinen talous supistuu vähintään 74 miljoonalla eurolla joka vuosi. Kaiken lisäksi 850 miljoonaa euroa ”säästöistä” on epäsuoria, eli laskennallisia tai puhtaasti ”mekaanisia oletuksia”, kuten VM tunnustaa.[1]

Jos huomioidaan vain suorat säästöt ja suorat menetykset, kuva on entistä karumpi. Menetettyjen verotulojen seurauksena julkinen talous jää tappiolle 930 miljoonaa euroa.

Julkisen talouden tappio liki kolme miljardia euroa

Ei tässä vielä kaikki. VM:n laskelma ei huomioi julkisen talouden koko tappiota.

Nokkelinta on se, että työntekijöille on tarkoitus korvata palkanalennus laskemalla vastaavasti veroja vuonna 2017. Pienemmistä palkoista kertyvää pienempää verokertymää pienennetään entisestään miljardilla eurolla vuosittain.

Kun lasketaan yhteen palkkasumman veromenetys, työnantajien sotu-hyvitys ja suuri veroale, julkisten palveluiden rahoitus heikkenee välittömästi 2,8 miljardia euroa vuositasolla. Se vastaa seitsemää prosenttia vuoden 2016 budjetin verotuloista (40 miljardia euroa).

Päivähoidon, opetuksen, terveyspalveluiden ja vanhustenhoidon resurssit vähenevät merkittävästi. Samaan aikaan aiheutuu lisämenoja kasvavasta työttömyydestä – jonka hoidosta valtio niinikään leikkaa ensi vuonna 50 miljoonaa euroa.

Edessä on lisää ja loputtomasti leikkauksia. Supistamalla julkisia palveluita oikeistohallitus pääsee supistamaan julkisia palveluita lisää. 

Tekeillä on järjestelmänmuutos

Suomessa toteutetaan parhaillaan järjestelmänmuutosta. Verovaroin rahoitettujen julkisten palveluiden rahoitus ajetaan alas määrätietoisesti ja tarkoituksella.

Yrityksiltä saatavia tuloja on supistettu jo monta vuotta. Vuonna 2009 poistettiin yritysten Kela-maksu, menetys miljardi euroa vuodessa. Viime vuonna toteutettu yhteisöveroalennus vähentää tuloja 850 miljoonaa euroa. Sotu-maksun alennus tuottaa saman tappion.

Vuonna 2017 yritykset osallistuvat yhteiskunnan ylläpitoon 3,5 miljardia euroa pienemmällä verokertymällä kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastikkeeksi yhteiskunta on odottanut työpaikkoja ja investointeja. Toive ei ole toteutunut.

Tämän lisäksi vähennetään siis myös palkansaajilta saatavia tuloja. Palkkojen alentaminen leikkaa verotuloja lähes miljardi euroa, minkä vastikkeeksi veroale leikkaa toisen miljardin – vuosittain.

Samaan aikaan, kun hallitus supistaa yhteiskuntaa, kansalaisten halukkuus maksaa nykytasoisia veroja on yhä korkealla tasolla, jopa kasvanut.

Tuoreen kyselyn mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista tärkeänä, koska sillä rahoitetaan hyvinvointivaltiota. Entistä useampi, jopa 57 prosenttia vastaajista, on valmis maksamaan enemmänkin veroja, jos tietäisivät rahojen menevän itselleen tärkeisiin tarkoituksiin. Yksi heistä oli alussa mainittu yksinhuoltaja, joka oli huolissaan nuorisotyöttömyydestä.

Ristiriita on jyrkkä.

Hallituksella on kansan mandaatti. Mutta äänestäjät eivät äänestäneet järjestelmänmuutosta. 

 


[1] VM: ”Epäsuorat säästöt syntyvät työpanoksen lisäyksen kautta loppiaista ja helatorstaita sekä vuosilomien lyhennystä koskevista toimenpiteistä. Epäsuorien säästöjen arvioinnissa tehdään siis mekaaninen oletus, että työajan pidentyminen vähentää lisärekrytointien tarvetta erityisesti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi suorat säästöt on esitetty bruttosäästöinä eli verojen ja veroluonteisten maksujen muutosta ei ole huomioitu.”

Kursivointi lisätty – ”säästöä” on siis se, että työpaikkoja ei synny. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (143 kommenttia)

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ensiluokkainen tutkiva kirjoitus. Leikkaaminen ei tosiaan lopu koskaan jos tällä tiellä jatketaan. Mitä luulet Timo, vaihtuuko valta ajoissa?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Lassi

Kyseessä on ideologinen yhteiskuntakaappaus; äärioikeistolainen luokkajako.

Siinä ei millään numeroilla ole tarkoituskaan olla "todistusvoimaa". Päämäärä pyhittää keinot.

Tämä on nyt mahdollista sen takia, että perussuomalaiset - lue Soini - on hallituksessa panttivankina rajattoman vallanhalunsa takia.

Muutos tapahtuu vain perussuomalaisten kentän kautta. Silloin puolueen romahtamisen pelko voittaa vallanhimon. Laskettu aika on selvästi alkanut.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Pitkälti samaa mieltä. Ei perussuomalaisten enemmistö tätä äänestänyt. Sama kepussa. Tiukkaa voi tehdä jo ennen kuntavaaleja.

Jukka Laine

Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää" - Hämmennetään sormella lapsen kämmentä....eläkepommi iski. Kataisen velkaelvytys ei tuonut tulosta, eikä rakenteita uudistettu (ikärakenteen muutoksesta johtuva vaihtotaseen heikentyminen), niin näillä mennään.

Leikkasi Ahon hallituskin, köyhältä vei leipäpalankin, lapselta työväenliikkeen tulevaisuuden. Loppuiko leikkaaminen ikinä, kun jakovarasta puhuttiin. Miten Ruotsissa ja Saksassa on selvitty kun ikärakennetta on uudistettu, eikun siis taloutta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Harakan ideologinen pläjäys on jo heti lähdössä pielessä.

Ei yhteiskunta menetä. Valtio korkeintaan. Eikä senkään menetykset ole suuret, koska se ottaa muuta kautta takaisin. Toimeliasuuden lisääntyessä myös valtion tulot kasvaisivat.

Ihmisten tuloista valtio käyttää liikaa, joka tapauksessa. Epäoikeudenmukainenkin on suomalainen hyvinvointivaltio.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vuodesta 2008 vuotuiset julkiset menot ovat kasvaneet noin 26 miljardilla samalla kun BKT on supistunut. Ja sinusta parin miljardin leikkaus olisi "järjestelmänmuutos"? Ja veronalennukset ovat "tulonsiirto"?

Pelkästään tällä vuosikymmenellä sosiaaliturvarahastojen yrityksiltä keräämät verot ovat kasvaneet liki kolmella miljardilla eurolla.

Oli Harakka nyt kyllä käsittämättömän surkea vitsi tämä teksti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tilastoista löytyy monenlaista draamaa, jos tulkita halutaan. Julkisten menojen suhde bkt:hen oli yli 64% vuonna 1993.Välillä kyllä käytiin alle 50:ssä, mutta menojen noustua ollaan vieläkin jossakin 59%:n tienoilla.

Olennaista olisi keskustella tuosta legendasta, jonka mukaan "kansa" haluaisi vähentää veroja. Ei halua, vaan lisätä tuloja. Supistuskierre johtaa tilanteeseen, jossa viimeinen Kelan virkailija sammuttaa valot.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Löytyy kyllä, mutta minun nähdäkseni Timonkin veto oli aika pahasti asenteellinen. Leikkaukset ja työkustannusten alentamiset ovat aika Mitättömiä verrattuna siihen mitä tahtia kustannustasoa on nostettu laman aikana.

Supistuskierteeseen en usko. Talouskuri ja/tai työmarkkinareformi on kuulunut osana kaikkien talouskriiseistä selvinneiden maiden toimenpiteitä. Toki pari uutta Nokiaakin hoitaisi homman mutta niiden odottelemaan jääminen olisi aika vastuutonta politiikkaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #26

"Talouskuri ja/tai työmarkkinareformi on kuulunut osana kaikkien talouskriiseistä selvinneiden maiden toimenpiteitä."

Taisi olla ex-pääministeri Aho, joka viimeksi järkeili ettei talouskuri (menoleikkaukset) ole olennaista tulevaisuuden kannalta, vaan juuri ne rakenteelliset uudistukset, joihin tuo työmarkkinareformi kuuluu.

Ongelmahan on juuri siinä, että mikäli rakenteet eivät muutu, leikkausten seurauksena ei ole muuta kuin supistuskierre, jonka muuten ovat lähes kaikki talouskriisistä selvinneet maat käyneet läpi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #41

Talouskuri on myös eräänlainen markkinaehtoinen työmarkkinareformi, joskin hemmetin hidas. Siinä haetaan BKT:n ja palkkavaateiden laskun kautta se taso jolla maan tuotanto käy taas riittävän hyvin kaupaksi.

Saksa ja Ruotsi tekivät aktiiviset työmarkkinareformit ja ne ovatkin todennäköisesti parhaiten selvinneet Euroopan maat. Sitten tulevat nämä "pohjan kautta" käyneet kovan talouskurin läpikäyneet maat. Aivan hännillä tulevat Suomen kaltaiset maat jotka olettivat että lisäämällä julkisia menoja velaksi saadaan oikea suurvoitto.

Menoleikkaukset eivät tosiaan ole välttämättömiä jos pystytään tekemään sama mitä Saksa ja Ruotsi. Saamaan porukka töihin. Jos jokainen 500.000 työttömästä tuottaisi vaikka vain 50€ edestä hyvää päivässä ja saisi palkkaa 5€ tunnissa, se riittäisi koko homman kääntämiseen ilman ainuttakaan leikkausta. Ja siis selvyyden vuoksi tuon viiden euron päälle saisi siis huoletta nauttia edelleen työttömyyskorvauksen suuruisesta sosiaaliturvasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #50

"Siinä haetaan BKT:n ja palkkavaateiden laskun kautta se taso jolla maan tuotanto käy taas riittävän hyvin kaupaksi."

Jep. Tosin kun ketju on sellainen, että ensin kyykkää BKT, sitten työllisyys, ja palkkavaateet alkavat tulla alas siinä vaiheessa kun riittävän monella (esim. Etelä-Euroopan maiden osalta yli 1/4 työvoimasta + työvoiman ulkopuoliset päälle) alkaa olla riittävän kurjaa.

Minusta olisi jokseenkin inhimillisempää päästä tavoitteeseen "kulkematta lähtöruudun kautta".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #62

Ihan totta. Ja pientä toivonkipinää tuohon heräsikin liittojen viimeaikaisista ulostuloista.

Luulisi tosiaan että ihmiset mieluummin hyppäsivät suoraan kohtaan kolme aiheuttamatta turhia komplikaatioita märehtimällä.

Ja voitaisiinhan tässä testata erilaisia vaihtoehtoja vaikka ilman julkisten menojen leikkauksia (joita tuskin tulee kylläkään vieläkään tapahtumaan). Niinkin yksinkertainen temppu kuin verot nollaan alle 2000€ palkkatuloilla ja vaikka päivähoitomaksut pois työssäkäyviltä voisi tehdä ihmeitä. Ainakaan Helsingissä ei nimittäin työpaikoista ole pulaa, sen sijaan työntekijöistä joiden kannattaa täällä olla töissä on.

Ei Suomella paljoa velkaa ole, mutta kun mitään ei yritetä ja ajelehtimissuunta on surkea niin kai tässä on syytä huolestua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #68

Nooh, eiväthän ne julkiset menotkaan mitään kiveen hakattuja ole, ja siinä mielessä niiden tasoa ja jakautumista on ihan hyvä tarkastella.

Tässä nykymenossa minua häiritsee se, että jos päältä kuorii tyhjän kehittämislöpinän, niin näyttää että leikkauksia tehdään täysin ilman analyysiä niiden vaikutuksista, poislukien ehkä arviot vaikutuksista äänestyskäyttäytymiseen. Siksi tässä touhussa on minusta aika vahva ideologinen käry; kun kerrankin on kriisi päällä, niin ihan sama mitä leikataan, pääasia että saadaan jotain leikattua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #26

Finanssikriisin ja sen jälkeisen laman aikana julkiset menomme ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin Euroopassa ja julkisen sektorin palkkasumma on noussut yli 6 miljardia euroa, joka sekin on varmasti Euroopan ennätys viime vuosilta.

Samaan aikaan on verotusta nostettu rajusti ja silti velkaannuttu keskim. n. 10 miljardilla eurolla / vuosi.

Harakan teksti väitteineen on vailla arvoa ja vailla järkeä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka

"Vuotuiset julkiset menot 26 miljardilla"? Tarkoittanet, että 2008-2014 yhteensä tuolla summalla, eli 3,5 miljardia vuodessa. Onko tämä vuoden 2014 rahaa, ja mikä on lähteesi? Samoin sosiaaliturvamenojen kasvun osalta.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #10

Kaikkien julkisyhteisöjen menot ovat kyllä kerta kaikkiaan aika surkea mittari.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä juuri tuota tarkoitan. Alla olikin jo mainittu lähde josta luvut otin. Tarkistin Tilastokeskukselta ja oikea kokonaismenojen reaalinen kasvu on noin 18,5mrd.

Sosiaaliturvamaksujen kasvu on ollut noin 22,6mrd -26mrd vuodesta 2010 vuoteen 2014. Tästä ylivoimaisen enemmistön maksaa yritys. Yritykset maksavat sotuveroja enemmän kuin esimerkiksi arvonlisäveroa kannetaan yhteensä. Nämä löytyvät Tilastokeskuksen julkisen talouden taulukoista.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

En tiedä mihin tarkalleen ottaen viittasit, mutta julkisen sektorin palkkojen nousu, inflaatiotarkistukset ja työttömyysmäärärahojen kasvu lienee vastuussa aika lailla kaikesta kulujen lisääntymisestä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos katsotaan vuosia 2008 ja 2009, ei voitane kiistää myöskään Sari Sairaanhoitajalle annettujen lupausten merkitystä, kun finanssikriisi alkoi samaan aikaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Tuosta äkkiä löytyi että sairaanhoitajia oli töissä 2011 noin 77 200 kappaletta. Jos keskimääräinen liksa sivukuluineen olisi ollut ennen korotuksia vaikka 3400€ ja Tehyn arvio noin 27% palkankorotuksista pitää paikkansa, yksin tämä paukku selittäisi noin 800 miljoonan menojen lisäyksen.

2009 oli muutenkin hauska vuosi. Metallilla palkkakustannukset nousivat kahdelle vuodelle yli 9% samalla kun alan tuotanto romahti oliko melkein 30%. Mutta eihän sillä ole väliä montako yritystä kuolee ja yrittäjää heitetään roskiin kunhan palkkoja ei vaan alenneta.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #27

Teollisuuden palkansaajajärjestöt itse asissa esittivät tuohon aikaan noiden palkankorotusten perumista sillä vastineella että muutosturvaa parannettaisiin, mutta ei kelvannut työantajille.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

Linkkaatko vielä sen täsmällisen esityksen, se mitä siitä itse olen kuullut oli että se oli täysin päätön.

Käyttäjän KaijaMaaritHanneleLaine kuva
Kaija Laine Vastaus kommenttiin #27

sairaanhoitajan keskimääräinen palkka näkyy olevan tällä hetkellä 2553 euroa, ja useammin 2300 kuin yli 3000. Joten se 27% palkankorotus ei tehne tuollaisia summia. Itse lähihoitajan pätevyyttä vastaavalla koulutuksella olen saanut 2010-luvulla yhden palkankorotuksen, 8,5 euroa. Me hoitsut todellakin syöksemme kansantalouden turmioon valtavine palkkoinemme!!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #90

Kaija Laine

Sait kuitenkin ilmaisen koulutuksen ja palkkasi on kaksi kertaa korkeampi kuin minimipalkka ja neljä kertaa korkeampi kuin perusturva.

Rauno Partanen

Samalla aikavälillä (2008-2015) työeläkerahastojen potti on lähes tuplaantunut (105 -> 182,9+4,4 miljardia).

"Julkisen talouden kestävyyttä arvioitaessa on totuttu tarkastelemaan lähtötilanteen velkaa ja sen aiheuttamia korkomenoja. Suomen tapauksessa myös eläkerahastojen sekä valtion ja kuntien omaisuus ja sen tuottamat omaisuustulot ovat huomattavan suuret. On perusteltua pohtia, missä määrin nämä eri varallisuuserät ja niiden tuotto tulisi olla mukana kestävyyslaskelmissa ja miten ne vaikuttavat käsitykseemme julkisen talouden rahoituksellisesta kestävyydestä."

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Oikeistokommenteissa näkee jopa sellaista, että taivastellaan eläkkeiden maksamisen mahdottomuutta kestävyysvajeen oloissa, ottamatta ollenkaan huomioon työeläkerahastojen olemassaoloakaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #59

Syy tähän merkillisyyteen on se, että monet oikeistolaiset pitänevät olemassa oleviakin työeläkerahastoja hyväpalkkaisilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä vietynä ryöstösaaliina, jota ei saisi kerryttää lisää ja joka pitäisi purkaa mahdollisimman pian sillä menettelyllä, että kunkin itsensä maksamat työeläkemaksut luovutettaisiin sieltä takaisin, muttei maksuilla saisi missään nimessä tasata esimerkiksi matalapalkka-aloilla olleiden eläkkeiden maksua.

Lue vaikkapa professori Jouko Ylä-Liedenpohjan analyysejä, niin huomaat yhdessä jos toisessakin blogikirjoituksessa kiihkeän tarpeen purkaa eläkerahastoja mahdollisimman pian mistään järkiargumenteista välittämättä. (Eläkerahastojakin enemmän Ylä-Liedenpohja tietysti vastustaa ammattiyhdistysliikettä.)

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä

Yksi syy menojen kasvuun on ainakin julkisen sektorin lisääntyneet ostopalveluiden kasvu useilla miljardeilla: http://yle.fi/uutiset/kunnat_kayttavat_miljardeja_...

Myös konsulttien ylenpalttinen käyttö tuo mittavia lisäkustannuksia: http://www.gaudeamus.fi/kuusela-konsulttidemokratia/

Myös kuntien ja valtion yhtiöittämiset selvittävät osan kasvaneista julkisista menoista: http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/94/

Ylipäätään julkisen menojen kasvua käyetään enemmänki oikeisto-propagandan välineenä. Vai oletko tosiaan huomannut, että tuo 26 miljardia olisi parantanut mitään julkista palvelua Suomessa? Tiedätkö yhtään kunnallista yksikköä, jossa olisi liikaa työntekijöitä? Oikeustapaukset venyvät vuosiin ja luvanhakauprosessit kestävät, kun ei ole tarpeeksi työntekijöitä valtioilla ja kunnilla. Asiallinen kysymys kylläkin, että minne piruun ylipäätään kaikki raha Suomessa menee? Konsulteille?
Käsittääkseni Suomi ei koskaan ole ollut niin vauras, kuin nykypäivänä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihan hyvin se syy kustannusten nousuun voi olla huonossa hallinnossakin. Se että ovatko yksityiset palvelut halvempia vai kalliimpia on ihan tapauskohtaista. Ainakin täällä Helsingissä kilpailua on sen verran että yleislääkärikäynti yksityisellä tulee halvemmaksi kuin terveyskeskuksessa kun kaikki kustannukset huomioidaan todellisina. Samoin esimerkiksi magneettitutkimukset ovat yksityisellä halvempia.

Eräät julkiset tulonsiirrot ovat ainakin kasvaneet tänä aikana paljon. Toimeentulotuki on kasvanut reaalisesti noin parikymmentä prosenttia ja pienimmät eläkkeet liki puolella. Varmasti täältä löytyy paljon palveluita joiden taso on parantunut. Eri asia on sitten että käyttääkö niitä kukaan.

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä Vastaus kommenttiin #37

Huonosta hallinnosta olen samaa mieltä. Julkisella hallintoa ikävä kyllä johdetaan enemmän ideologia-, kuin järkiperustein.
Etenkin kuntapuolta vaivaa myös jatkuva hanke- ja organisaatiomuutostulva. Esimerkiksi vanhalla Helsingin terveysasema-yksiköllä saattoi olla 100 hanketta vuoden aikana.
Välillä mietin paljonko kuntapuoli säästäisi, jos kielettäisiin konsullttien käyttö ja organisaatiomuutokset 5 vuodeksi ja annettaisiin työntekijöiden kehittää toimintaa?
Yksi suurimpia syitä julkisen puolen tehottomuuteen on se, että suorittavaa työtä tekeviä ei kuunnella tarpeeksi. Mieluummin maksetaan konsultille puoli miljoonaa itsestään selvyyksien kertomisesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #47

Sitä juuri tarkoitin että huono hallinto voi hassata rahat esimerkiksi noihin mainitsemiisi huonoihin ostoihin ja ulkopuolisiin konsultteihin.

Hyvä johtaja tietää mitä hän ei tiedä sekä tietää kenelle kannattaa maksaa ja kuinka paljon siitä tiedosta. Konsultti ei voi ikinä olla mikään itsetarkoitus. Joissain tapauksissa sen käyttäminen on tietysti hyvinkin fiksua.

Minä en oikein tiedä mihin suuntaan tässä on menty. Oikeastaan ainoa asia johon olen julkisissa palveluissa ehtinyt pettymään on papereiden liikuttelun runsaus ja hitaus. Ja ehkä niiden hinta verotuksen kautta. Toisaalta nämä kaksi (lievähköä) pettymystä saattavat liittyä toisiinsa...

Käyttäjän AnneSoimajrvi kuva
Anne Soimajärvi Vastaus kommenttiin #47

Tämä on kovin totta julkisella puolella, myös kunnissa.
Nimenomaan kaivattaisiin sitä, että käytänön työtä tekevät pääsisivät itse suunnitelemaan työhönsä liittyviä asioita ja määrittelemään myös koulutustarpeet, toisin kuin nyt.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #37

"Eräät julkiset tulonsiirrot ovat ainakin kasvaneet tänä aikana paljon. Toimeentulotuki on kasvanut reaalisesti noin parikymmentä prosenttia ja pienimmät eläkkeet liki puolella."

Toimeentulotuen ja pienimpien eläkkeiden piiristä syyllistä taitaa olla ihan turha etsiä. Kummankin saajat kun kuuluvat pääasiassa kahteen alimpaan tulokymmenykseen(I ja II) ja saatujen tulonsiirtojen kehitys tulokymmenyksittäin näyttää tältä:

http://i.imgur.com/2YxoyZH.png

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #76

Ne nyt olivat vain esimerkki palveluosta/tulonsiirroista jotka ovat parantuneet 2008 jälkeen.

Oli kyllä mielenkiintoiset luvut graafisi taustalla. Suurituloisimmalla desiilillä vanhuuden turvaan liittyvät etuudet olivat hypänneet hurjasti - se siis selitti yksin koko nousun.

Ja taas jos samasta taulukosta katsoo kokonaisuutena käytettävissä olevia tuloja, pienituloisimmilla ne olivat nousseet ja suurituloisimmilla laskeneet. Aika hankalasti selitettävä data.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #92

Hihasta heittäisin että kun entistä useampi nauttii entistä parempaa eläkettä tilastot "vääristyvät". Tuskin siellä samojen ihmisten etuudet ovat kasvaneet ylimmissä desiileissä, vaan sinne on tullut uusia edunsaajia.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #93

Jep, ja sama pätee luonnollisesti myös muiden tulonsiirtojen kasvuun. Kasvanut työttömyys ja demografian muutokset selittävät niistä jo suurimman osan. Heikko-osaisimpien tulokehitys(käytettävissä olevat tulot) on kuitenkin ollut surkeaa jo usean vuosikymmenen ajan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #96

Eihän sama voi päteä! Esitin miksi ylimmät desiilit näyttävät kasvaneen suhteessa nopeammin, jos sama pätisi muihinkin ei eroja olisi? Tosin heitin siis kommentin ihan hihasta, analysoimatta dataa. Pahoitteluni huonosti muotoillusta kommentista, kun sen viesti jäi näemmä epäselväksi.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #112

Joo, ei siis tietenkään päde saatujen tulonsiirtojen osalta tulokymmenyksittäin, vaan yleisesti ottaen menojen kasvuun. Puhuin tosiaan eri asiasta, pahoittelen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #93

Ylin desiili on aina 10 % tulonsaajista . Vaihtuvuus on aika pientä, harva putoaa ylimmistä desiileistä.

Mitä alemmassa desiilissä olet, sitä suurempi vaara on pudota alaspäin, koska puuttuu päättävässä asemassa oleva hyvä--veli-verkko

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #118

Pointtini oli että ylemmissä desiileissä suurien ikäluokkien eläköityminen on todennäköisesti kasvattanut tulonsiirtoja vataanottavien osuutta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #119

Keskimääräinen eläke on n 1400 euroa ja suurten ikäluokkien n 1600,joten ero ei ole suuri
Lisäksi suuret ikäluokat saavat merkittävän osan eläkkeestään Ruotsista

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #120

En ymmärtänyt miten tuo liittyy argumenttiin edunsaajien osuuden muuttumisesta ylemmissä desiileissä?

p.s. Jos ero ei ole suuri, esitän nöyrän pyynnön aikanaan saada 14% enemmän kuin laskelman mukaan pitäisi...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #123

Suurten ikäluokkien eläkeläiset eivät kuulu ylempiin tulodesiileihin enempää kuin varhaisimmat ikäluokat

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #124

Tuosta en lähde väittelemään, sanoinhan heti ravistaneeni argumenttini hihasta. Suonet anteeksi, jos en kuitenkaan muuta tuon argumentointisi perusteella käsitystäni.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #129
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #130

En löytänyt dataa tukemaan tai kumoamaan väitettäsi, kerro toki mistä löytyy jos tiedät. Kuitenkin kävi ilmi että eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat 200 €/kk korkeammat kuin jo maksussa olevat, mikä tukee alkuperäistä olettamustani.
http://www.etk.fi/en/service/keskim%C3%A4%C3%A4r%C...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #92

"Suurituloisimmalla desiilillä vanhuuden turvaan liittyvät etuudet olivat hypänneet hurjasti - se siis selitti yksin koko nousun."

Ehkä, mutta miksi ne eivät olisi ongelma, jos jo valmiiksi paljon huonompiosaisten saamat hitaammin kehittyvät tulonsiirrot kerran ovat?

"Ja taas jos samasta taulukosta katsoo kokonaisuutena käytettävissä olevia tuloja, pienituloisimmilla ne olivat nousseet ja suurituloisimmilla laskeneet."

Vuodesta 2008 ehkä kyllä, mutta pidempi aikahorisontti kertoo jo ihan toisenlaisen tarinan. Pitkälti siksi että vuonna 2008 pääomatulojen suhde ansiotuloihin oli ennätyksellisen suuri ja että tuloerot olivat ennätyksellisen korkeita. Tulonsiirtojen kehitys on jäänyt valtavasti jälkeen jopa palkkakehityksestä, joka puolestaan on taas jäänyt jälkeen BKT:n kehityksestä, joka taas kalpenee täysin yritysvoittojen ja pääomien kehityksen rinnalla.

Lisää hauskoja käppyröitä aiheesta:
http://jyrkipaldn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201577-...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

#33 LV
Totta, jokapaikassa, virastossa ja laitoksessa tuntuu olevan pulaa tekojöistä mm opettajista, lääkäreistä ja virkailjoista.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Eikä ainoastaan julkisten menojen kasvu ostopalveluilla.
Samansuuntaista on tapahtunut myös yritysmaailmassa. Verkostoituminen ja ketjuuntuminen antaa ainakin näennäisesti paljon hyvää, mutta onko näin.

Kun ravintoketjun alapäässä korotetaan taksoja joko pakosta, tai voiton maksimoinnin takia, niin lopputuotteen kustannuksiin se tuottaa alkio-osuuden monikerran. Etenkin, jos alilenkkejä on useampia peräkkäin. Tätä muutososuutta en ole havainnut missään tutkitun laskelmilla. Näyttää lumipalloefekti olevan toiminnassa.

Ylimmällä oksalla ravintoketjussa olevan yrityksen on oltava tarkkana verkostoitumisen ja ketjuttelun kanssa. Susi lampaiden vetimissä saattaa tulla kylään.

Käyttäjän PutteWilhelmsson kuva
Putte Wilhelmsson

"Vuodesta 2008 vuotuiset julkiset menot ovat kasvaneet noin 26 miljardilla samalla kun BKT on supistunut."

Kommenttien lukeminen olisi helpompaa, jos näissä ei yhdisteltäisi mielivaltaisesti eri lukuja. Kuten tässä kommentissa, jossa menot kerrotaan käyvin hinnoin ja bkt:n kehitys viitevuoden hinnoin. Tai siltä se vaikuttaa, kun puhutaan 12 miljardia kasvaneen bkt:n "supistumisesta". Käsittämätöntä, vaikkakaan ei vitsi.

Eiköhän Pekan ajatus olisi auennut, vaikka hän olisi kertonut, että julkisten menojen suhde bkt:sta on kasvanut? Tai sitten ei. Pekkahan kertoo, että sosiaaliturvarahastojen keräämät verot ovat kasvaneet. Tätä kiistatonta faktaa vasten ei ilmeisesti olisi ollut viisasta myöntää, että näiden maksujen osuus bkt:sta on oli viime vuonna sama 12,7 % kuin vuonna 2009.

Paitsi että sitä maksutaakkaa on tässä ajanjaksossa siirretty työnantajalta työntekijöille, ja että tullaan siirtämään lisää. Ja sitähän Timo tuossa tarkoittaa "järjestelmämuutoksella".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pahoittelen. Lyhyeen viestiin mahtui hemmetin paljon huonoa keskustelua ja tosiaan hyppäys käyvistä hinnoista viitevuoden hintoihin.

Joka tapauksessa julkisten menojen reaalinen kasvu oli siis 18,5mrd ja BKT on reaalisesti supistunut noin 14 miljardia. Näissä edellinen luku vuoden 2014 rahassa ja jälkimmäinen 2010. Jotta menisi mahdollisimman vaikeaksi :)

2010 sotuverojen osuus bkt:stä oli Tilastokeskuksen mukaan 12,1% ja 2014 12,7%. Onko aiemmin maksuja siirretty työnantajalta työntekijälle, en nyt muista?

Käyttäjän PutteWilhelmsson kuva
Putte Wilhelmsson Vastaus kommenttiin #58

"Reaalinen kasvu" ja "reaalinen supistuminen" ovat tuossa vieläkin termeinä väärin, ja oikea luku vuodelle 2010 veroluonteisten maksujen osuudesta bkt:sta vuodelle 2010 on 12,5, mutta so what.

Nythän puhutaan, tai siis Harakka puhui, politiikan eikä talouden trendeistä. Jotta luvut eivät olisi ainoastaan oikeita (kuten ne sinulla olennaisin osin olivat, mitä ei voi aina sanoa hallituksesta), niiden pitäisi olla relevantteja myös politiikan vastakkainasettelujen suhteen. Tehty kelamaksujen poisto työnantajan osalta tai tekeillä oleva työnantajamaksun alentaminen viidennekseen eivät näy (eivätkä näkyisi) näissä meidän katsomissa Tilastokeskuksen luvuissa. Tilastoista ei myöskään voi lukea suoraan että miten pitkälle kotimaisia markkinoita voidaan supistaa viennin hyväksi. Toisaalta me voimme tilastoista arvioida, että toimiiko tämä konsti yhtä hyvin kuin vaikkapa 70-luvulla.

Olennaista on, että mitkä luvut ovat relevantteja. Oletuslähtökohta on se, että hallituksen leikkausohjelma on ns. sisäinen devalvaatio, joka valuuttadevalvaation mahdollisuuden puuttuessa tehdäään leikkauksena julkisiin menoihin ja palkkoihin. Mutta 70-luvulla, jolloin valuutadevalvaatio tuntui talouden hopealuodilta, metalli- ja puunjajotusteollisuuden kokonaismenoista palkkoja oli yli puolet, nykyisin (alakohtaisin eroin) 7-20 % (johtuu lähinnä materiaalimenojen kasvusta suhteessa henkilötyön automatisointiin). Toinen seikka on sitten mielikuva, että vienti on kärsinyt, vaikka se elättää Suomen. No ehkä ei. Viennin osuus bkt:sta on Suomessa nyt 38 %, kuten se oli 10 vuotta sitten. Vähän alempi kuin vaikkapa Ruotissa, mutta sielläkin se oli sama 10 vuoita sitten.

Onko siis totta, että Suomi elää viennistä? Ei oikeastaan. Ja onko vienti kärsinyt taantumasta erityisesti? Ei oikeastaan. Ei edes Ukrainan takia, vaikka tilanne on iskenyt elintarvikevientiin, joka oli luonut naapuriin todellista kasvupotentiaalia.

Onko Timo Harakka siis väärässä tukiessaan taas rintamaa, joka pelkää kotimaisen kysynnän tukahduttamista hallituksen ohjelman lyhyen tähtäimen sivuvaikutuksena - ja sen seurauksia vaikkapa Espanjan 20 % työttömyysmyyslukujen toisintona? Ei minusta, ja voin siteerata tuekseni mm. luottoluokitusfirmoja ja Etlaa. Tai onko edes kiistanlaista, että hallitus tähtää korkeampaan työttömyyteen, joka ei ole ainoastaan julkisten menojen tunnustettu seuraus taantumassa vaan lisäksi teoreettisesti laskelmoitu väline hallituksen ideologisesti etsimien "rakenteellisten uudistusten" toteuttamiseksi? Ei minusta, jos luen Juhana Vartiaisen, kok, blogia.

Viime kädessä ei olekaan olemassa mitään erimielisyyttä siitä, että ovatko lukusi oikeita (eivätköhän ole oikeampia kuin Sipilältä yleensä kuullut), vaan ovatko ne niitä relevanteimpia lukuja, joilla kansanedustaja Harakan moittimaa politiikkaa voi arvostella tai tukea?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #88

Metalli- ja metsäteollisuuden arvonlisästä palkkojen osuus on noin 70%. Ainoastaan kemianteollisuudessa luku on alle 50%. Tämä on globaalissa maailmassa jossa materiaalivirrat liikkuvat aivan toisella tavalla kuin 70-luvulla melkoisen keskeinen luku. Palkkojen vaikutus tuotannon jalostusmarginaaliin on erittäin suuri.

Mutta itse pääpointtisi siitä mitkä luvut ovat ne keskustelun kannalta tärkeimmät on itseasiassa todella hyvä. Itse en esimerkiksi kannata leikkauksia maan velkaantumisasteen vuoksi vaan juuri "sisäisen devalvaation" toimeenpanemiseksi koska en usko työmarkkinajärjestöjen kykenevän riittävään sopuun. Leikkaukset ovat hitaampi ja kivuliaampi tie. Leikkaukset nostavat varmasti lyhyellä tähtäimellä työttömyyttä, mutta pikkuhiljaa ne myös laskevat suomalaisen tuotannon hintaa.

Maailmantalous on kasvanut jo viisi vuotta kohtuullisen kovaa, joten potentiaalisista asiakkaista meillä ei ole pulaa. Jostain on, koska asiakkaat eivät valitse meitä. Hallitus yrittää yhtä teoriaa. Minusta on parempi yrittää kuin jäädä kädet taskussa ihmettelemään.

Viennin merkitys on Suomelle valtava kotimarkkinoiden pienen volyymin vuoksi. Näin pienelle porukalle on käytännössä mahdotonta valmistaa monia suurteollisen mittakaavan tuotteita järkevin kustannuksin. Jos yritykset ajautuvat sivuun viennin puolella, ne menettävät nopeasti asemansa myös Suomen markkinoilla.

Käyttäjän PutteWilhelmsson kuva
Putte Wilhelmsson Vastaus kommenttiin #91

Tuo arvonlisä on kytköksissä tuotteen jalostusarvoon, ei kulurakenteeseen, johon itse viittasin.

Kun teollisuuden rakenne seuraa globaalia kehitystä, kuten se on tehnyt joissakin kulutustavaroissa, voidaan päästä vaikkapa itsensä onnistuneesti brändänneen Finlaysonin tilanteeseen. Finlaysonin lopputuotteen arvonlisästä 10 % syntyy Turkissa sijaitsevassa tehtaassa, jossa tekstiilit valmistetaan, loput 70 % syntyvät sitten suunnittelussa ja markkinoinnissa, joka työllistää koulutetumpaa väkeä Suomessa.

Suomen teollisuuden rakenteellinen ongelma onkin tuottavuus, joka korjaantuu vain innovaatioin - eikä siis ole hallituksen käsissä, kuten Björn Wahlroos muistutti vimeksi täällä käydessään.

Suomalaisen viennin savijalkojen kulurakenne on sitten kehittynyt kuten kerroin: hankintojen osuus on kasvanut ja kotimaassa tehdyn työn osuus on laskenut. Kemianteollisuudessa hankintamenot olivat esim. vuonna 2010 luokkaa 70 % ja henkilöstömenot noin 10 %. Metallissa ainekäyttöön liittyvät hankintamenot olivat puolestaan hiukan alle 60 % ja ne palkat alle 15 %. Lähde Tilastokeskus (yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto).

Muutamalla tilastokäsitteella ei kuitenkaan ole paljon merkitystä sen suhteen, että luottaako hallituksen ohjelmaa vai ei. Verkosta löytyy paljon grafiikka mm. Portugalin ja Espanjan talouden kehityksestä, joissa huomion voi kiinnittää siihen, että käyrää näyttää nousevan. Tai sitten siihen, että talouskriisin romahdusta on seurannut toinen, kansallisten leikkausohjelmien aikataulua noudattanut romahdus, josta toipuminen vuoden 2008 tasolle näyttää molempien maiden kohdalla etäiseltä.

Itse olin viimeksi vakuutettu hallituksen hankkeiden heikkouksista kun fiksuna pitämäni talousbloggaaja kertoi luottoluokittaja S&P:n varoituksista:

"Kasvu on ensisijaista, velkaantuminen toissijaista − niinkin voisi luottoluokittajien sanoman tiivistää Tässä suhteessa S&P löytää huomautettavaa Sipilän hallituksen ohjelmasta. Luottoluokittajan mukaan 'finanssipolitiikan supistava suunta' on yksi este kasvun vauhidttumisen tiellä. Hallituksen 'kärkihankkeet' eivät S&P:n mukaan vauhdita riittävästi kasvua keskipitkällä aikavälillä, ja sitä paitsi niiden vaikutus jää finanssipolitiikan yleisen kiristämisen varjoon (will be eclipsed by the broader fiscal contraction planned by the coalition)."

Tuore julkaisu sinänsä tutuista ajatuksista löytyy sitten tuosta seuraavasta linkistä. Kun puheenvuoron saa sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija että joidenkin vasemmistolaisena pitämä professori, ja molemmat ovat samoilla linjoilla, niin en rupea väittämään kummalekaan vastaan: http://minimahti.net/2015/10/02/taloustutkijat-haa...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Suomen supistuva kansantalous (supistunut vienti + ikääntyvä väestö + kilpailukyvytön työmarkkina) ei kestä nykyisen kokoista julkista sektoria. Hallitus toimii tuohon tosiasiaan nähden aivan oikein.

P.S
Kun julkista sektoria riittävästi kasvatetaan, päästään siihen talousjärjestelmään, joka naapurimaastamme sortui omaan mahdottomuuteensa n. 25 vuotta sitten.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Mitä jos vähän ajattelisit sitä, mikä merkitys julkisella sektorilla on mm. kasvulle? Muun muassa Yhdysvallat ei noussut tästä lamasta pienentämällä julkista sektoria, vaan nimenomaan kasvattamalla huomattavasti julkisia menoja.

Tapani Lahnakoski

Mikä on julkinen sektori. Monen tarpeellisen lisäksi sitä on ainakin ylisuuri byrokratia. Myös ELY-keskuksista puolet porukasta pois.

Vertaus jenkkilään ontuu, kun lähtötilanteet meillä ja siellä olivat kovin erilaiset. Mihin jenkkilä valtion rahat sitten panikaan, ostiko lisää aseita vai palkkasiko byrokraatteja?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #20

Ei meidän byrokratia edes ole mitenkään poikkeava muista maista. Itse asiassa meillä on paljon tehokkaampi julkishallinto kuin esim. Yhdysvalloissa. Sitä paitsi julkishallinnosta ei ole kukaan leikkamassa ja sieltä voisi teoriassa varmaan leikata korkeintaan parisataa miljoonaa, jos puhutaan julkisen sektorin pienentämisestä niin puhutaan mm. opettajien ja sairaanhoitajien palkkojen laskemisesta ja irtisanomisista, ja perusopetuksesta ja sosiaaliturvasta leikkaamisesta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #20

USA:ssa on paikallisen Työministeriön mukaan virkamiehiä n 20 miljoonaa ja kun lasketan mukaan julkisista varoista 100 % rahoitetut organisaatiot niin n 35 miljoonaa.Esim sotilasyritykset saavat rahoistaan 100 % valtiolta

Ja kun yöllisiä on n 145 miljoonaa niin 35 miljoonan vairkamiehistö on 24 % työllistä on julkisin varoin rahoitetuissa funktioissa

Eli suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #106

Jos tarkastelet USA:ta maana, tuntuu epärehelliseltä pitää vaikkapa Suomen hävittäjähankintoja osana heidän julkistaloutta. Korjasitko myös Patrian, Suunnon, Vaisalan jne Suomesa osaksi julkista?

Tapani Lahnakoski

Mikä on julkinen sektori. Monen tarpeellisen lisäksi sitä on ainakin ylisuuri byrokratia. Myös ELY-keskuksista puolet porukasta pois.

Vertaus jenkkilään ontuu, kun lähtötilanteet meillä ja siellä olivat kovin erilaiset. Mihin jenkkilä valtion rahat sitten panikaan, ostiko lisää aseita vai palkkasiko byrokraatteja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarkoitatko, että julkista sektoria kasvattamalla päästään täystyöllisyyteen?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

MB, kyllä jos niin halutaan ja yksityinen sektori ei pysty työllistämään. Julkinensektori tarvitsee jostain kuitenkin rahaa palkkojen maksuun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #51

Ennen valtio järjesti hätäaputöitä. Itsekin olen ollut velvoitetyöllistettynä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #55

Hätäaputyö paisuttaisi julkista sektoria eikä enemmistö demokratiassa vyväksyisi sitä, vaikka näkisinki siinä paljon hyötyä suomen nykyisessä jamassa esim työntekijänä vastaanottokeskuksissa, vanhusten seuralaisina ja infran kunnostuksesta kuten vaikka homekoulujen kunnostuksessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #81

Työ ei enää ole perustuslain takaama oikeus.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #82

YKn* ja EUn** takaama kuitenin. Molemmista kuitenkin saa sen päätelmän että työn pitää olla vapaaehtoista ja vaikka olisi vailla työtä niin toimeentulo sosiaaliturvana on taattava.
*yleismaalinen ihmisoikeuksienjulistus
**euroopan ihmisoikeuksien julistus

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #121

Perustuslaki onkin ristiriidassa ILO:n julistuksen kanssa. Pelkkä toimeentulo ei korvaa työtä.

Yossi Smed Vastaus kommenttiin #81

Niin on hyvää suomalainen työ, että vanhempien hometalojon kunnostaminen ( tai sitten purku ja uuden rakentaminen ) maksavat sekä julkiselle että yksityiselle sektorille parin sadan miljoonan vuositahtia, mikä tuluu vain kiihtymään kun 80-90 -luvuilla rakennetut pommit puhkeavat. Kysymyksessä on kansantaloudellisesti suuri urakka, pitää saada kolujen, sairaloiden jne. asukkaille väistötilat jne. Syynä täysin p*rseellään olevat rakennusmääräykset, sekä gryndereiden jatkuva kiire - tietenkin, pitööhän voitto saada ulos mahdollisimman nopeasti. Ahneella on P*skanen loppu...

Pekka Heliste

Muut Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki.Jos meillä olisi suhteessa yhtä paljon virkamiehia kuin Ruotsissa ja Tanskassa niin meillä pitsäi olla n 200000 virkamiestä enemmän

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Hallitus ei tee elettäkään julkisen sektorin pienentämiseksi, se nimittäin vaatisi suurta kuntauudistusta jossa kuntien määrää vähintäinkin puolittettaisiin ja kepu ei tähän, valtapoliittisista syistä, tule suostumaan, muuten kuin pakon edessä.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Muuten meni hyvin, mutta loppuun tuli taas tyypillinen poliittinen epärehellisyys. Niin kuin Timo tietää varsin hyvin, kukaan äänestäjä ei ole voinut äänestää mistään todellisesta ja konkreettisesta muutoksesta vaaleissa, koska vasta ääntenlaskun jälkeen muodostettava hallitus luo hallitusohjelman. Hallitusohjelmasta ei ole voitu äänestää etukäteen. Timo: älä sorru tälle tasolle. Hallituksella on siten nimenomaan mandaatti tehdä kaikki tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Jos katsot että näin ei ole, niin kerro miten demokratian pelinsääntöjä muutetaan Suomessa?

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka

Voinet osoittaa Juha Sipilän puheista ja vaalilupauksista ne kohdat, joissa hahmoteltiin yli 200 miljoonan vuosittaiset koulutusleikkaukset, 400 miljoonan leikkaus kehitysyhteistyöhön sekä palkanalennukset.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Kiitos Timo kommentista. Kuten kirjoitin kommentissa: kukaan ei ole nähnyt hallitusohjelmaa ennen kuin se on muodostettu. Mielestäni on älyllisesti epärehellistä sanoa, että kansa ei ole/on äänestänyt jonkun yksittäisen toimen osalta. Tiedät itsekin että näin ei ole - ei ole mahdollista järjestelmässämme.

Se mitä voisimme tehdä, on tutkia kaikkien kolmen hallituspuolueen ohjelmat: analysoida sitä voiko niiden hengestä vetää johtopäätöksiä yksittäisten toimien suhteen ottaen huomioon sen, ettei minkään puolueen ohjelma yksin vaan näiden kaikkien kolmen yhdessä lopputulos ole/ei ole se toimenpide.

Juuri tästä syystä ehdotin, ettet lähtisi näin halpoihin vetoihin. Jos tälle tielle lähdetään, voidaan kysyä löytyikö SDP:n edellisestä ohjelmasta henki sille, että yhteisöveroa alennetaan?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #23

Vertauksesi ontuu. Keskusta ja Perussuomalaiset nimittäin olivat täydessä etuasemassa Kokoomukseen nähden hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta siitä huolimatta Keskustan ja Perussuomalaisten vaaleja ennen esittämät ohjelmat eivät toteudu käytännössä ollenkaan kun taas hallitusohjelma on kuin suoraa Kokoomuksen kädenjälkeä. Muutenkin esim. lupaus olla leikkaamatta koulutuksesta oli aika selvä petetty lupaus kun Kokoomuskin lupasi tätä.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos Vastaus kommenttiin #25

Moi Lassi. Tässä on nyt kaksi eri asiaa käsittelyssä, eikä tässä voi yksinkertaistaa noin rajusti.

1. Minä esitin Timolle, että koska de facto kukaan ei ole voinut äänestää jostakin yksittäisestä päätöksestä, on älyllisesti epärehellistä esittää että näin olisi ollut. On faktaa, että kukaan ei ole voinut äänestäessään tietää, meneekö jonkun puolueen ohjelmassa oleva kohta läpi ja meneekö se läpi sellaisenaan. Kukaan puolue EI ole myöskään mitenkään sitovasti - mistään seikasta riippumatta - luvannut toteuttaa jotakin ohjelmansa kohtaa.

2. Jos aletaan vertailemaan laadullisesti tätä asiaa, tehdään se sitten kunnolla. Kunnolla tekeminen edellyttäisi, että:

a) analysoidaan edellisten hallitusten vaaleja edeltävät ohjelmat ja tämän jälkeen koko vaalikauden aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset. Toimenpiteiden vaikutuksia peilataan tämän jälkeen ohjelmieen ja arvioidaan miten vaikutukset kohtaavat ohjelmassa esitettyjä tavoitteita.

b) ei ruveta vielä tässä vaiheessa analysoimaan istuvan hallituksen tekemiä toimenpiteitä suhteeessa vaaliohjelmiin, koska toimenpiteiden vaikutukset eivät ole vielä mitenkään todennettavissa

Yksinkertainen on toki kaunista, mutta jos tässä vedetään mutkat suoriksi niin silloinhan kyse ei ole asiakeskustelusta, vaan populismista - ja mehän tiedämme mitä mieltä siitä ollaan.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #43

Pistä Harri Timo koville.
Olisko parempi niin, että kansa antaakin eväät hallitusohjelmaksi. Media kerää kansalta asialistan ja työstää niistä ehdotelmakoosteen. Kaikkien vaaleihin osallistuvien puolueiden on ennen vaaleja valittava muutama kohde, jotka varmuudella ovat hallitusohjelmassa. Lisäksi on valittava muutama kohde, jotka eivät varmasti ole hallitusohjelmassa.

Vaalien jälkeinen hallituskokoonpanon muodostus tuleekin olemaan nykyistä huomattavasti helpompi. Hallitusohjelman pääkohdat kun ovat jo valmiina ja allekirjoitettuna olemassa.

Siinä on medialle ainesta tuleviin vaalipaneeleihin ja tentteihin asiapohjalta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #43

"Moi Lassi. Tässä on nyt kaksi eri asiaa käsittelyssä, eikä tässä voi yksinkertaistaa noin rajusti.

1. Minä esitin Timolle, että koska de facto kukaan ei ole voinut äänestää jostakin yksittäisestä päätöksestä, on älyllisesti epärehellistä esittää että näin olisi ollut"

Tuohan tarkoittaa, ettei Suomi ole demokratia vaan hallinto perustuu arpajaisiin aj vaalit voitaisiin korvata lottokoneella

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #25

LJ
Muistaakseni kokoomuksen linjaus pohjautui skp ja ek ohjeistukseen kaiken muun paitsi koulutuksen osalta. Skp ja ek ohjeistuksesta ymmärtääkseni sipilä valitsi myös kokoomuksen hallitukseen. Skp ja ek linjaus taas pohjautui troikan kreikka politiikkaan. Troikan politiikka taas ajoi kreikan vielä pahempaan velkahelputtiin ja kansan kurjempaan tilaan. Sensijasn saksan ja ruotsin kerrottiin päättäneensä taantuman elvyttämällä lainalla sekä hyötymällä kreikan ahdingosta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Harakka

Kansanedustajan ei pitäisi sortua naiviin kinasteluun. Tätä voidaan jatkaa loputtomiin.

Jutta Urpilainen lupas 200 000 uutta työpaikkaa, jos demarit pääsevät hallitukseen. Pääsivät, koska ihmiset uskoivat demareiden niitä työpaikkoja pystyvän synnyttämään hallitusohjelmallaan. Luvattuja työpaikkoja ei syntynyt, mutta sillä hallituskaudella Suomesta hävisi 80 000 työpaikkaa ulkomaille.

Eli jätä kinastelu palstan nuorille pioneereille.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

"Kukaan äänestäjä ei ole voinut äänestää mistään todellisesta ja konkreettisesta muutoksesta vaaleissa, koska vasta ääntenlaskun jälkeen muodostettava hallitus luo hallitusohjelman. Hallitusohjelmasta ei ole voitu äänestää etukäteen."

Edellä sanotusta (jos se on totisinta totta) seuraa loogisesti, ettei hallituksella ole mandaattia tehdä noita muutoksia. Sen mandaatti edellyttää legitiimiyttä, joka nojaa pelisääntöjen demokraattisuuteen. Demokratia taas ei toteudu, jos muodostettava hallitus ei ole varmistanut vaaleissa sitä, etteivät sen lakiesitykset ole vastoin kansan antamaa suostumusta.

Ilman legitiimiysehdon täyttymistä kansalaisilla ei ole velvollisuutta noudattaa niitä lakeja, jotka hallitus ja eduskunnan ensmmistö yhdessä säätävät. Kansalaisilla on syytä katsoa, että heitä on johdettu harhaan siten, ettei heille ole annettu riittävästi informaatiota tai että on kätketty heiltä informaatiota. Edeuskunnan säätämien lakien sitovuus nimittäin edellyttää sitä, että kansaneustajat ovat saaneet valtuutuksen kansalaisita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä kansalaisten valtuutusta.

Tästä tilanteesta voi seurata lainkuuliaisuuden rapautuminen. Ulkoparlamentaarinen aktiivisuus ja jopa väkivalta on ollut kasvussa ja tähän kehitykseen myös osuutta myös sillä, etteivät vaalimme ja hallituksen muodostaminen ole enää kansalaisten odotusten mukaisia.

Elleivät pelisääntömme takaa demokratiaa, niin ne on muutettava demokraatisemmiksi. On suorastaan kyynistä väittää, että demokratian voi olla sisällöltään mitä hyvänsä. Demokraattisuus on valanpitäjien sitomista kansalaisten enemmistön mielipiteeseen (kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien rajoissa) ja vähemmistöoikeuksien tunnustamiseen jossakin järkevässä suhteessa. Muunlainen ajattelu on harvainvallan suosimista, eräänlaista nyky-Venäjän järjestelmän haikailua.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Terve Timo A. En ole eri mieltä kanssasi tuosta legitiimiydestä. Olen itse laajemman suoran demokratian kannattaja, kuin mitä nykyinen lakimme antaa myöden.

Kommenttisi on hyvä ja sen pohjalta nousee mieleeni kysymys: takaako nykyinen edustuksellinen demokratiamme (ja sen lainsäädäntö) riittävällä tasolla enemmistön mielipiteen toteutumisen.

En ole väittänyt, että demokratia voi olla sisällöltään mitä hyvänsä - haluan vain oikaista tämän jos kommenttisi tarkoitti että olisin näin esittänyt.

Käyttäjän TimoHarakka1 kuva
Timo Harakka
Reino Jalas

“Mutta miten niin "avautuu"?”

Nääs olit sulkeutuineena pidätellyt tuota taulukkoa takanasi. Kapseloinut asian mieleesi ja haudannut sitä kuukausia kenties vuosia.

Nyt Usarin toimittajat huomasivat että elämäntilanteessasi oli tullut vaiheeseen jolloin haluat avautua asiassa. Kertoa tietosi ja taulukkosi ulos.

Sen henkisen avautumisen puolen asiasta tuo Usarin uutisen leipäteksti halusi tuoda esille. Näihin pikkukökköihin juttuihin pitää vaan tottua, eli sietää. Jos täälä meinaa olla.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Leikkausvedätys on kyllä myyty kansalle hyvin. Pienituloiset ovat valmiita kiristämään vyötä, mutta sillä rahoitetaankin hyvätuloisille veronalennuksia ja harmaan talouden torjunnan leikkauksista kasvava aukko.

Julkisen sektorin menot toki kasvavat, mutta se ei ole valittavissa: nyt on lunastettava menneinä vuosikymmeninä tehdyt eläke- ja hyvinvointilupaukset niille, jotka Suomen talouden aikanaan rakensivat.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Hauska tosiaan miten hallitus saa pienituloiset tappelemaan keskenään leivänmuruistaan samaan aikaan kun se korjaa potin talteen.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

"Hallituksella on kansan mandaatti. Mutta äänestäjät eivät äänestäneet järjestelmänmuutosta."

Eivätkä äänestäjät myöskään äänestä muistakaan lainsäädännön yksityiskohdista. Vasemmistolle demokratia näyttää kelpaavan hyvin valikoiden ja vain silloin, kun itse on vallankahvassa.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Kyllä vaaleissa juuri nimenomaan äänestetään siitä, millaista lainsäädäntöä toteutetaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Lassi Jääskeläinen

No sitten te hävisitte reilusti. Yksi hallituksessa istuva puolue sai enemmän ääniä kuin koko vasemmisto yhteensä.

Kun Backman putosi saitte Harakan tilalle. Molemilla on kyky keskittyä muiden mollaamiseen, mutta omaa kehittävää keskustelua ei synny.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Niin, tavalla kyllä, mutta ei niistä detaljeista. Harakan kritiikki on aivan käsittämätöntä, eihän "kansa" myöskään äänestänyt automaattisesti sen puolesta, millaista politiikkaa SDP viimeksi hallituksessa ollessaan toteutti. Jännää, miten osalta poliitikoista unohtuu parlamentarismin periaatteet aina, kun tehdään jotain sellaista, mikä ei sovi juuri omaan maailmankuvaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kysymys on siitä, miten tuotetaan julkiset palvelut, joita tarpeellisina pidetään: yksityisenä voittoa tuottavana liiketoimintana vai omakustannushintaan yhteiskunnan joko valtion tai kuntien tuottamana.

Voidaan tuossa asettelussa joku osa palveluista lopettaa kokonaankin, kuten on käymässä päivähoidolle siltä osin kuin sitä ei pidetä tarpeellisena tapauksissa, että jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat kotona.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kuten aikaisemmin totesin, itäisessä naapurimaassamme toteutettiin ihan oikeasti systeemi, jossa kaikki julkiset palvelut tuotettiin 'omakustannushintaan' yhteiskunnan toimesta. Tätäkö mallia sosiaalidemokraatit todella haluavat Suomeen ?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

No tuskin tämä Suomi vajaassa neljässä vuodessa kaatuu, sitten kun lähes''varmasti'' käy niin, että Demarit ottavat rökälevoiton seuraavissa vaaleissa, silloin te voitte kääntää Suomen suunnan ihan toiseen asentoon.

Eihän kansa ja äänestäjät niin tyhmiä ole, että tällaista kurjistavaa hallitusta enää toista kertaa haluavat.

Mielenkiinnolla odottelen niitä hienoja ja upeita päätöksiä, joita sitten hallituksen pääministeripuolueena teette.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"No tuskin tämä Suomi vajaassa neljässä vuodessa kaatuu, sitten kun lähes''varmasti'' käy niin, että Demarit ottavat rökälevoiton seuraavissa vaaleissa, silloin te voitte kääntää Suomen suunnan ihan toiseen asentoon."

Ongelma on siinä, että mahdolliset ongelmat näkyvät joissain tapauksissa vasta pidemmän ajan kuluttua. Esimerkkinä vaikka tietyt ikäluokat, joihin kohdistuneet leikkaukset 90-luvun laman jälkimainingeissa näkyvät vielä nytkin korkeampina sosiaalikuluina.

Ihan yhtä lailla nyt kaavaillut leikkaukset varhaiskasvatukseen, perus- ja ammattikoulutukseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen näkyvät vasta vuosien viiveellä.

Siinä vaiheessa kun suomalaisyritykset vuosien päästä alkavat valitella työvoimapulaa ja onnetonta T&K-panostusta on Sipilä siirtynyt bisnesenkeliksi, Stubb ruoskii meitä onnettomasta koulutusjärjestelmästä komissaarin pallilta ja Soini muistelee kiikkustuolissa omaa ulkoministerikauttaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tuota ongelmen syntymistä 90 luvun laman hoidon vuoksi olen usein miettinyt. Paljonko siihen vaikuttaa 90 luvun alussa syntynyt jatkuva suurtyöttömyys. Se kun katkaisi monelta heikommin koulutetulta pääsyn työelämään.

Tähän ei suomessa kyllä ole panostettu. Muissa hyvinvointivaktioissa on saavutettu lähes täystyöllisyys. Meillä julkinen puoli on lähed pyhä millä kaikki voidaan perustella.

Viittaat usein, ettö säästöt tai hyvinvointivaltion purku on ideologista? Eikö koko hyvinvointivaltio ole pohjimmiltaan ideologinen rakennelma? Joka tapauksessa hyvin kallis ja epäoikeudenmukainen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #102

Ymmärtääkseni 90-luvun laman vaikutukset näkyvät selkeimmin sellaisissa ikäluokissa, jotka olivat tuolloin lapsia. Heidän osaltaan selittäjäksi on esitetty jonkinlaista periytyvää syrjäytymistä, johon ei vaillinaisten resurssien puutteessa päästy puuttumaan riittävällä tarmolla.

Ideologisilla säästöillä viittaan sellaisiin, joita tehdään analysoimatta kunnolla säästöjen pidemmän aikavälin vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä ei paljon lämmitä parin vuoden säästöt sosiaalimenoissa, jos niiden vastineena saadaan koko loppuiäkseen elätettäviä. Vaikutus talouteen on silloin kokonaisuutena negatiivinen.

Julkisen sektorin koko tai sen tehtävät eivät minusta ole mikään kiveen hakattu totuus, mutta minusta säästöille pitäisi olla kunnolliset perustelut. Jos ainoa peruste on hokea silmät sumeina "me emme voi velkaantua", se ei oikein vakuuta. Pitäisi pystyä perustelemaan, miksi Suomen talouden tila on toimenpiteiden seurauksena parempi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #135

Mielenkiintoista miten ajatus voi olla ihan kateissa, mutta teksti kuitenkin sisältää todellisen oivalluksen. Ei säästöjä itse asiassa tarvitse perustella, säästö on sinällään peruste. Varojen käyttämistä pitää aina pystyä perustelemaan ja silloin on hyvä miettiä "miksi Suomen talouden tila on toimenpiteiden seurauksena parempi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua". Tokihan peruste voi olla muutakin kuin taloudellinen, mutta lähestymistapa jossa lähtökohtana on se miten tehtiin eilen ei ole kovin kehittävä. Jos varojen käyttöä ei pystytä hyvin perustelemaan, ei pidä leikata, vaan lakkauttaa koko kulumomentti.

Tuure Nyqvist

Harmaa talous ja korruptio rehottaa Suomessa, EUssa ja kaikkialla Telluksellamme.

Pienituloiset duunarit ja eläkeläiset maksavat tunnollisesti veronsa ja maksaisivat lisääkin.

Nalle kumppaneineen naureskelee ja kutsuu rehellisiä ihmisiä idiooteiksi.

Merkittävin osa tästä saastasta on kaiken alistava finanssivastuullisten suosima ja mutkaton mukanaolo tinanssikeinotteluparasiittirottien vapaudessa tehdä mitä tahansa.

Myös Sipilän hallitus persuineenkin edistää tämän saastan säilyttämistä ja hyvinvointia.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Jep, hallitus mm. leikkaa harmaan talouden torjuntaa tavalla, joka sen omienkin laskelmien mukaan tekee 9 miljoonan tapppion.

http://demokraatti.fi/sdpn-paatero-kas-nain-hallit...

Samaan aikaan mm. Finnwatchilta ja muilta vastaavilta tahoilta viedään rahoitus, jottei vain kolmas sektori pääsisi korvaamaan miltään osin menetyksiä. Onneksi Finnwatch näyttäisi kykenevän saamaan rahallista tukea yksityishenkilöiltä lahjoituskampanjassaan, jonka avulla se pystynee jatkamaan toimintaansa.

http://mesenaatti.me/finnwatch/

Pekka Heliste

Persut tukevat harmaata taloutta : Harmaan talouden tutkintaresurssit on siirretty liikennevalvontaan jakamaan rikesakkoja eli vahtimaan nakkivarkaita

Suurrikollisille Lindström valmistelee armahduslakia ja jotta rahat saadaan piilotettua niin hallintarekisterin sallimisella se onnistuu

Persut ovat myös vastustaneet veroparatiisien avaamista verottajalle

Pekka Heliste

Persut ovat käytännössä edistämässä harmaata taloutta ja suosivat ns paremman väen rikollisuutta.

Harmaan talouden tutkijat on siirretty muihin tehtäviin, joten harmaan talouden tutkinta on käytännössä loppunut suurrrikollisten kohdalla.

Lindström on käynnistänyt suurrikollisten armahtamisen ja armahduslaki on jo pitkällä.

Lisäksi persut ajavat nyt hallintarekisterin käyttöönottoa, joka mahdollistaa sisäpiirikaupat, poliitikkojen riippuvuuksien salaamiset ja veronkierron.

Persut ovat moraalittomia seteliselkärankaisia,ainoa arvo on ahneus

Käyttäjän TimoHuhtaluoma kuva
Timo Huhtaluoma

Joku vertaa 1993 tilannetta, joka oli HÄTÄtilanne, että oli silloinkin jukiset menot paljon. Niin varmaan oli mutta oli hätätilanne, jossa oikaisua piti tehdä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin, etteihän tässä mitään hätää ole.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Julkisten palveluiden rahoitusta heikennetään tarkoituksella"
Tässä yksi pointti on se että ihmisiä pyrittäisiin saamaan työllistettyä kun julkinen palvelu kuten terveydenhuolto, koululaitos ja metsähallinto siiretään yksityiselle sektorille hoidettavaksi. Olen myös huomannut että on alkanut ilmaantumaan vaatimuksia siirtää työttömien sisiaaliturvan maksu kokonaan valtiolta ammattiyhdistyksille.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Miten julkinen sektori kasvattaa kansantuloa ja tyälöistää muuten kui verorahoilla. Ainoastaan yritykset voivat sen tehdä ja kun yritysten asema Suomessa on niin heikko että ulkomailtakaan niitä ei Ole tulossa ja omatkin työllistävät kiihtyvällä vauhdilla ulkomailla .Ei yritysten tarvitse jäädä tänne kuihtumaan. Duunarin ehkä on kun eivät lähde ulkomaille vai eivätkö kelpaa.

Heli Hämäläinen

Totta kirjoitat. Mutta samalla on kehitetty yksityisiä laitospalveluja, kuten Attendo tai Pihlajalinna. Julkisella vallalla ei ole muuta kuin maksajan rooli ja tulos menee veroparatiisiin verotettavaksi. Tämä hoituu pääomalainan suhteettomilla koroilla. Kun sopimus saadaan aikaan tarjouksilla, alkaa rahastus.

Ei tällainen ole oikeaa yrittäjyyttä vaan privatisoitua julkisen vallan toimintaa. Nyt tämä toiminta on laajentumassa myös turvapaikanhakijoiden majoitustoimintaan. Katsotaan, ettei majoittaminen kuulu julkisele vallalle. Ovelasti kuitenkin rahoittaminen kuuluu.

EK on halunnut tänne köyhiä matalan koulutuksen työntekijöitä. Jospa sieltä saisi rahaa - ai niin, eihän se nyt käy kun pitää suosia yrittäjiä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ek on unohtanut eräät tärkeän seikan ajatellessaan kuluttajien ja työnntekijöiden olevan rahan lähde, nimittäin jonkun tulo on aina jonkun meno ja että siirin osa rahasta on valtion ottamaa lainaa. Tätä ei paljoa muisteta kun vaaditaan jatkuvaa kasvua vaikka palkkoja ja sosiaaliturvaa polkemalla ja sekin on pois kulutuksesta. Raha on yhä niukkuus hyödyke.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sote-y...

http://investors.pihlajalinna-konserni.fi/share-in...

Sitten vaan harrastamaan tutkivaa journalisimia ja kaivamaan noiden taustoja,ja keiden tilipussit lihoo.Kun huostabisnes ajettiin suomeen sisään,oli mm.sitra-sijoittaja mukana sijoittamassa Mehiläiseen,ja mehiläinen myytiin ulkolaisille.Huostabisnes oli JO v.2006 600-700 miljoonaa verorahoilla tuettua voittoisaa bisnestä,ja nyt ollaan samaa temppua tekemässä vastaanottokeskusksilla ynm.touhun ympärille kasvavalla bisneksellä.

Huostakonsernit laskuttavat lapsesta v.2011 260-790 euroa vuorokausi.Alkaen sieltä ammatillisista perhekodeista,ja LAITOSBISNEKSEEN asti,ja sarjayrittäjän avustuksella ostetut psykiatriset osastot lapsille ja nuorille jne.jne.Siitä vaan kaivelemaan minne veronmaksajien rahat kulkeutuvat.

Keijo Mattinen

Suomalaisessa yhteiskunnassa ja talouspolitiikassa on eräs erikoinen piirre. Se koskee verotusta. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset suhtautuvat (tulo)verotukseen myönteisesti. Toisin sanoen, kansalaiset ovat valmiit hyväksymään Suomen verrattain korkean veroasteen, koska sen avulla voidaan tuottaa yhteiskuntaan yhteistä hyvää. Verotus on kuitenkin siinä mielessä mielenkiintoinen talouspolitiikan keino, että sen alentaminen tuntuu olevan tarkoituksenmukainen toimenpide kaikissa suhdannetilanteissa. Tuloverotusta onkin kevennytty vuodesta 1996 alkaen yhteensä 15 miljardilla euroa. Summa on kaksi kertaa suurempi kuin ns. kestävyysvaje. Mm. väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen syntyminen on ollut pitkään tiedossa. Niin ikään on ollut tiedossa, että taloustieteellinen näyttö veronalennusten ns. dynaamisista vaikutuksista on vähintäänkin hataraa. On vaikea ymmärtää, miksi SDP on ollut mukana toteuttamassa tämänkaltaista talouspolitiikkaa. Meillähän on useita puolueita, joiden suorastaan ikiaikaisena tavoitteena on ollut veroasteen laskeminen ja julkisen sektorin pienentäminen. SDP on aina ollut hallituksessa jommankumman suuren porvaripuolueen kanssa, ja jostain syystä hallituksen talouspolitiikka on melkeinpä aina ollut oikeistolaisesti painottunutta. SDP:n äänestäjille tätä on sitten vaalikaudesta toiseen markkinoitu "vaikeat ajat", "kipeät päätökset" ja "isänmaan etu vaatii" -tyyppisellä retoriikalla.

Pääministerimme on pitänyt vetoavan TV-puheen. Isänmaa on hädässä, ja kaikilta vaaditaan uhrauksia. Puhe mitä ilmeisimmin oli fiksu veto, sillä monen suomalaisen mielenmaisemassa "vaikeilla ajoilla" ja "kipeillä päätöksillä" on suorastaan itseisarvo. Vaikeuksista ja kärsimyksistä puhuva poliitikko on uskottava. Velasta puhuminen oli sekin varmasti viisas veto. Euroopassa oli viime vuonna 14 maata, joiden velan BKT-osuus oli suurempi kuin Suomen. Kahdeksalla maalla se oli pienempi. Velasta on kuitenkin tehty isänmaan kohtalonkysymys. Velka-argumentti toimii kansalaisten suuntaan hyvin, koska siihen voidaan liittää kaikkien ymmärrettäviä taloustieteellisen ajattelun ulkopuolisia näkökohtia. Suomessa velkaan liitetään usein häpeä. Kansalaisten ajattelussa valtion velka myös samaistetaan kotitalouksien velkaan, vaikka kyse onkin eri asioista. Valtion velkaa ei hoideta samalla tavalla kuin kotitalouden velkaa. Kansalaisten keskuudessa näyttäisikin olevan ihailtavaa uhrivalmiutta, jotta velkaantuminen saataisiin hidastumaan, ja lapsen lapsemme pelastumaan velkakurjuudelta. Sikäli tilanne on nyt toinen, että SDP:n sijasta hallituksessa on nyt vuorollaan perussuomalaiset tekemässä kannattajiensa näkökulmasta tuhoisia päätöksiä. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan "isänmaan etu" -tyyppinen retoriikka heidän kohdallaan menestyy. Demarien kohdalla se koki haaksirikon viime vaaleissa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hallituksissa ryvettymättömiä puolueitahan ei ole. Tämän blogin alustaja ei kuitenkaan henkilönä ole ollut tekemässä noita aiempien vaalikausien päätöksiä. Toivotaan lisää vastaavia avauksia muiltakin samassa asemassa olevilta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Muuten, Keijo, nimesi vaikuttaa oikealta, mutta kuvasi tekijänoikeudet ovat Harro Koskisen, Jaakko Holmin ja Kansallisgallerian. Kannattaa muuttaa se. Pian.

EDIT 6.10.: Kiitos.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tutkimustulokset voivat johtua esimerkiksi siitä että nettoveronmaksajia on vain noin 30% väestöstä.

Verotus luo hyvinvointitappiota. Toki melkein kaikki meistä ovat valmiita hyväksymään sen johonkin rajaan asti. Mutta mikään itsetarkoitus se ei voi olla. Ja jokainen sentti lisää veroja tuhoaa suomalaisia työpaikkoja ja ostaa ihmisiä ulos työmarkkinoilta. Se on huono tavoite.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Samalla tavalla valtioministeri Antti Rinne leikkasi eläkkeitä, vaikka niitä ei valtio maksakaan. Täällä oli monta kirjoitusta ja laskelmaa menetetyistä verotuloista. Päälle tuli vielä SDP:n menettämät eläkeläisten äänet eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Harakka viljelee retoriikka, joka saa huvittavat mittasuhteet kirjoituksessa. Vaikea otta tosissaan kirjoittajaa, jonka mielestä on ihan oiken kirjoittaa että leikkauksilla "kustannetaan veronalennukset – ensi vuoden budjetin suurin yksittäinen menoerä". Itselläni on aivan sama ongelma kuin Suomen valtiolla suurin menoeräni on ne saamatta jäävät tulot, sehän on periaatteessa ääretön menoerä!

Edellisestä toivuttuani saan lukea että "”Kilpailukykypaketti” olisi iso tulonsiirto veronmaksajilta yrityksille". Mieltääkö hän näin koska suunnitelmissa on maksaa kerätyistä veroista lisää rahaa yrityksille, vai koska yritykset saavat enemmän tukia kuin mitä ne maksavat veroina? Käsittääkseni kumpikaan ei pidä paikkaansa, eikä muotoilulla ole mitään muuta tehtävää, kuin agitaatio.

Mitenköhän Harakka määrittelee tappion? Ainakin hän käyttää sanaa täysin eri merkityksessä kuin itse sen ymmärrän. Luulin että tappiota syntyy kun tuotto on panosta pienempi. Ilmeisesti se tarkoittaakin sitä summaa, jonka joskus on kuvitellut voivansa kerätä, mutta ei kerääkään, vähän samaan tapaan kuin se kaikkein suurin menoerä.

Yhdessä asiassa Harakka on totuuden jäljillä, moni on valmis maksamaan paljonkin veroja jos ne käytetään hänelle tärkeisiin kohteisiin, niin minäkin. Juuri siksi veroja pitää keventää, niitä tulee käyttää vain niihin tärkeisiin kohteisiin!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"moni on valmis maksamaan paljonkin veroja jos ne käytetään hänelle tärkeisiin kohteisiin"

Niinkuin Viking Lineen, Tallink Siljaan, tuuliWattiin tai konkurssiin menneeseen soijatehtaaseen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En oikein ymmärrä kysymystäsi, luulin juuri kirjoittaneeni ettei verovaroja saa tuhlata ja että veroja tulisi alentaa?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"En oikein ymmärrä kysymystäsi, luulin juuri kirjoittaneeni ettei verovaroja saa tuhlata ja että veroja tulisi alentaa?"

En minä mitään kysynyt, totesin että hallitukset ovat yli 20 vuotta tehneet surkeita diilejä eikä näytä siitä muuttuvan. Monesti ihmetellään miksi Ruotsilla menee hyvin mutta siellä taloudessa ajatellaankin Ruotsin ja ruotsalaisten etua päinvastoin kuin Suomessa Suomen etua. Eihän näin surkealla politiikalla voi kuin nostaa veroja jos haluaa vielä elättää kaikki maahanpyrkijät.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #89

Jarmo Makkonen

No ilmankos Ruotsissa on n. kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa ja heidän jälkeläistään. Nyt ovat lisäämässä maahanmuuttoa 100 000 uudella pakolaisella.

Se on perussyy siihen, että Ruotsilla menee hyvin ja työpaikat ja talous kasvaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #111

"Se on perussyy siihen, että Ruotsilla menee hyvin ja työpaikat ja talous kasvaa."

Vielä kun pystyt perustelemaan miten Ruotsin hyvä talous on maahanmuuttajien ansiota niin katsotaan sitten.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

MOT - ohjelma tänään:

"Yritystoimintaan sijoittava valtiollinen Suomen Teollisuussijoitus kärsi viime vuonna historiansa suurimman yksittäisen tappion kun se lähti mukaan venäläisten ylijäämäkoneiden ympärille rakennettuun soijatehtaaseen. Uuteenkaupunkiin perustettu soijatehdas meni konkurssiin, jossa kärsijöinä on lisäksi muun muassa valtiollinen Finnvera ja suomalaisia eläkeyhtöitä."

MOT - ojelman mukaan, esim. eläkeyhtiöiden tekemät tappiot maksetaan leikkaamalla pienituloisten eläkeläisten asumistukea.

Siis tulonsiirtoa veronmaksajilta yrityksille.

http://yle.fi/aihe/mot

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Harrastat samaa agitaatiota kuin Harakka. Ensinnäkään leikkauksia ei voi siirtää kenellekään. Toiseksi esimerkissäsi ei oteta pienituloisilta eläkeläisiltä mitään, heille vain annetaan vähemmän kuin aiemmin. Tuon tason oikeudenmukaisuus on sitten oma keskustelunsa, jossa perusteluiden toivoisi olevan aavistuksen älyllisempiä kuin että tuki ei voi laskea.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Leikkaamalla tulonssiirrosta on totta etteiraha siirrykellekkään vaan jatkaa eteenpäin ylimmille tasoille. Tulonsiirtoaolisi jos suuryrityksille myönnettäisii vaikka kilpailutukea pk-yrityksiä vastaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #122

"Leikkaamalla tulonssiirrosta on totta etteiraha siirrykellekkään vaan jatkaa eteenpäin ylimmille tasoille."

Ei se mene noinkaan. Valtio ei vain kerää veroina tai lainaa sitä summaa joka tarvittaisiin, mikäli maksettaisiin suurempia etuuksia. Ei ole olemassa rahakirstua jossa tuo summa olisi odottamassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #128

"Valtio ei vain kerää veroina tai lainaa sitä summaa joka tarvittaisiin, mikäli maksettaisiin suurempia etuuksia. Ei ole olemassa rahakirstua jossa tuo summa olisi odottamassa."

Maahanmuuttajille rahakirstu kuitenkin näyttää olevan auki.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Timo Harakka kertoo erittäin osuvasti, miten SSS-hallituksen kur(j)istava talouspolitiikka johtaa paitsi elintason laskuun myös kulutuksen supistumiseen ja kaikkinaiseen näivettymiseen. Tapahtuu juuri se, josta amerikkalaiset nobelistit Stiglitz ja Krugman sekä kotimaisista talousviisaista mm. Pertti Haaparanta ovat varoittaneet. Tässä tilanteessa pitäisi elvyttää järkeviin investointeihin eikä supistaa valtiontaloutta.

Eivät Keskustan äänestäjät tosiaankaan antaneet vaaliuurnilla kannatustaan tällaiselle SSS-politiikalle.

Timo Harakan olisi pitänyt olla demarien puikoissa jo ennen viime vaaleja. Silloin olisi tuskin erehdytty apupuolueeksi Kokoomus-vetoiseen "sekametelisoppahallitukseen". Siitä turhautuneina demarien kannattajat jättivät äänestämättä tai antoivat äänensä "suurimmalle työväenpuolueelle" persuille. Nyt nämäkin äänestäjät ovat kokeneet karmean pettymyksen, kun persut ovat erehtyneet demarien ja jopa vasurien tapaan "herrojen kanssa marjaan".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat, mutta tuo "demarien kannattajat" pitää kuitenkin lukea "jotkut demarien kannattajat".

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jari-Pekka Vuorela, #98.
Sanotaan nyt sitten "jotkut demarien kannattajat". Mutta kyllä Sdp:n äänisaalis oli niin surkea, että enemmän kuin "jotkut demarit" jättivät äänestämättä Antti Rinteen puoluetta.

Jo 1916 eli melkein 100 vuotta sitten Sdp sai eduskunnassa ehdottoman enemmistön. Ja sivistyneissä demokratioissa maailmalla Sdp eli Labour on tavallisesti suurin puolue, meillä vasta neljäs.

Jokin meillä on siis perusteellisesti pielessä. Ja se "jokin" on siinä, että meillä ei harrasteta blokkihallituksia vaan idioottimaisia "sekametelisoppahallituksia".

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Timo Harakka kirjoitti:
"Hyvät ihmiset ovat luulossa, että leikkauksilla parannetaan julkisen talouden tasapainoa. He ajattelevat, että jos luovun minulle turhasta, voidaan satsata toisille tärkeään. Mutta jos yksi antaa lapsilisänsä pois, raha ei siirry vanhustenhoitoon."

"Sillä kustannetaan veronalennukset – ensi vuoden budjetin suurin yksittäinen menoerä."

Siinä on tämän hallituksen talouslinja mainiosti kiteytettynä!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Uotila

Vaikea uskoa, että joku uskoo Harakan syöttämään pajunköyteen.

Fakta on: Nykyinen hallitus on tekemässä veronalennuksia yhteensä 3,6 miljardin euron edestä.

Valtion suurin menoerä on sosiaaliturva 15 miljardia euroa.

Pekka Heliste

Suurin menoerä julkisella puolella on palkat.n 30 miljardia

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Miksi Maria Lohela ei ole antanut sinulle puheenvuoroja eduskunnassa? Aihetta olisi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ensiksi vihreä ja sitten sosialidemokraatti...hohoijaa.

Luotan silti yhteen vihreeseen, Osmo Soininvaaraan, joka taannoin totesi, että Suomen kehityksen pahimpana esteenä ovat demarit:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/soinin...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ilmari Schepel, #109.
Enhän minäkään ole lainkaan tyytyväinen demarien viime vuosina Kokoomuksen apupuolueena harjoittamaan politiikkaan. Niinpä panenkin toivoni Timo Harakkaan, jossa näen toisenlaisen ja tolkullisemman demarin oireita.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Turha toivo, sanoisin; siis demareiden suhteen. Mitä Timo Harakkaan tulee, niin minusta hän on ja pysyy tyypillisenä toimittajana (jolle toimittajakaverit antavat paljon puhe- ja televisioaikaa..). Politiikkona hän on varsin tyylipuhdas loikkari.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #127

Ilmari Schepel, #127.
Olen täysin vastakkaista mieltä. Kun olen seuraillut eduskunnan kyselytunteja televisiosta, Harakka ei ole puhunut kertaakaan. Olen kyllä havainnut hänet istumassa takapenkillä. Olen alkanut ajatella, että puolueen nykyjohto vierastaa häntä uutena ja "liian terävänä" kansanedustajana.

Toivoisin, että demarien piirissä alkaisi todellinen polemiikki viime vuosina harjoitetusta hallituspolitiikasta. Olihan täysin pölkkypäistä istua Kokoomus-vetoisen hallituksen apupuolueena. Meilläkin tarvittaisiin länsimaisten demokratioiden tyylisiä blokkivaaleja ja talouspolitiikaltaan yhteen sopivien puolueiden hallituskoalitioita.

Hiljattain kuulin radiossa Yle Puheen Politiikkaradiossa Timo Harakan ja Elina Lepomäen (Kok.) keskustelun. Kannattaa kuunnella Yle Areenasta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #132

"Hiljattain kuulin radiossa Yle Puheen Politiikkaradiossa Timo Harakan ja Elina Lepomäen (Kok.) keskustelun. Kannattaa kuunnella Yle Areenasta."

Juu, ja televisiossa Timo Harakan ja Juhana Vartiaisen (Kok.) keskustelun jne, jne

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kun yksityinen sektori on pienentynyt ,(eli porukka joka todellisuudessa elättää Harakankin) niin julkisen sektorin olisi pitänyt pienentyä samaa tahtia. Yritykset ovat ainoat jotka lisäävät kansantuloa muutenhan talouspolitiikka olisikin helppoa ei muuta kuin kaikki elämään verorahoilla niin hyvin menee. Jos julkinen sektori ei saisi ottaa velkaa niin tyhmempikin ymmärtäisi tilanteen kun rahat loppuisivat ja julkinen sektori joutuisi mitoittamaan menot tulojen mukaan eli eläisivät koko ajan reali ajassa . Nyt tehdään päätöksiä joista lasku tulee myöhemmin. Velan otto on paikallaan jos se menee investointeihin jotka maksavat itsensä takaisin ja silloin kun on suhdannekuoppa. Nyt kun meillä on joko lopetettu tai siirretty ulkomaille kulutustavara tuotantoa kilpailukyvyttömyyden takia niin kysymys on rakenteellinen, ja tästä syystä kun meillä ei ole kuin vähän kulutustavara tuotantoa niin elvytys ei toimi, koska enää ei ole kaupoissa kotimaista tavaraa jolloin joka euro minkä kulutamme työllistää enemmän ulkomailla kuin Suomessa, ellemme osta ruokaa tai rakennustarvikkeita, työkalutkin on jo ulkomaan kamaa.

Tuomas Kraft

Väärinkäsitysten välttämiseksi on aluksi paikallaan todeta kaksi seikkaa. Timo Harakka ei tosiaankaan ole ollut tekemässä sdp:n politiikkaa kuin vasta aivan lyhyen ajan. Häntä ei siis voi panna vastuuseen menneiden vuosien politiikasta. Tämä on oikeastaan täysin itsestään selvä asia. Toisaalta hänen kirjoituksensa herättää ainakin minussa tarpeen tarkastella demarien menneiden vuosien politiikkaa täysin riippumatta siitä, onko Timo ollut sitä tekemässä vai ei. Olen jo pitkään ollut havaitsevani tiettyä ristiriitaa sen suhteen mitä demarit puhuvat ja tekevät, ja ehkä tarkastelenkin Timo kirjoitusta tästä näkökulmasta. Eli Timonkin kirjoitus lupaa kyllä hyvää, mutta missä määrin sen perusteella on mahdollista tehdä johtopäätöksiä demarien tulevasta politiikasta (hallituksessa)?

Osin kyse on tietysti siitä, että suomalaisessa järjestelmässä äänestäjän asema on aika onneton. Toisin sanoen, äänestäjällä ei ennen vaaleja ole kovinkaan hyviä mahdollisuuksia tietää, millainen hallituksen kokoonpano tulee olemaan. Kun tämä on hämärän peitossa, jää myös harjoitettavan politiikan sisältö enemmän tai vähemmän epäselväksi. Totuus paljastuu vasta vaalien jälkeen. Epäilen, että tässä suhteessa monet demarien äänestäjät ja kannattajat ovat viime vuosikymmeninä pettyneet. Kyse ei siis ole "viestin perillemenosta" tai puheenjohtajan imagosta. Kyse on harjoitetun politiikan sisällöstä. Ennen vaaleja sdp antaa ymmärtää, että sosialidemokraattiset arvot ovat edelleen tärkeitä, ja että esim. talouspolitiikan suhteen tultaisiin noudattamaan tiettyä linjaa. Kun hallitustyö sitten alkaa, on sdp tyypillisesti hallituksessa jonkun ison porvaripuolueen kanssa. Tässä vaiheessa paljastuu politiikan todellinen sisältö, ja esimerkiksi talouspolitiikassa tehdyt valinnat eivät yleensä ole olleet erityisen sosiaalidemokraattisia.

On totta kai selvää, että monipuoluehallituksissa mikään puolue ei voi vetää puhtaasti omaa linjaansa, vaan kompromisseja on tehtävä. Ongelmana on vain se, juuri sdp tuntuisi joutuvan tekemään niitä erityisen paljon. Demarien politiikka ei siis äänestäjien silmissä ole näyttänyt sosiaalidemokraattiselta. Väitän, ettei se myöskään todellisuudessa ole sitä ollut. Äänestäjien suuntaan tätä vaikutelmaa on pyritty lieventämään "isänmaan etu vaatii kipeitä päätöksiä" -tyyppisellä retoriikalla. Tällainen selittely ei vain enää äänestäjille kelpaa. Miksi juuri demarien on koko ajan uhrauduttava isänmaan edun nimissä? Miksi hyvinvointivaltiota arvostavan äänestäjän pitäisi äänestää demareita, kun nämä vaalikaudesta toiseen rapauttavat hyvinvointivaltion pohjaa verotusta alentamalla? Välillä tuntuu jopa siltä, että demareilla on edelleen jonkinlainen alitajuinen tarve hyvittää vuoden 1918 seikkailujaan toimimalla "vastuullisesti", eli aatteensa vastaisesti. "Hyvän demarin" täytyy yhtä uudelleen ja uudelleen lunastaa paikkansa "isänmaallisena vastuunkantajana" tekemällä "kipeitä" eli oman kannattajakuntansa edun vastaisia päätöksiä.

Voi kyse olla tietysti muustakin. Esimerkiksi siitä, että demarit jostain syystä vaaleista toiseen vasta vaalikamppailun jälkeen havahtuvat siihen, mikä on tarkoituksenmukaista talouspolitiikkaa. Jos näin on, niin silloin puolueen talouspoliittisessa osaamisessa on ehkä parantamisen varaa. Demareilla on ennen vaaleja talouspoliittinen ohjelma A. Kun vaalit ovat ohi, vaihtuu se VM:n ohjelmaan B. Onko vaihdoksen taustalla se, että demarit tässä vaiheessa huomaavatkin B:n olevan tarkoituksenmukaisempi myös heidän äänestäjiensä näkökulmasta? Vai onko kyse siitä, että demarien talouspoliittinen osaaminen ei riitä B:n haastamiseen, ja A hylätään tämän vuoksi? Tämä saattaisi selittää esim. sen, miksi demarit ovat kaikissa hallituksissa alentaneet veroja, vaikka YLEISEN veroalen työllisyys- ja ns. dynaamiset vaikutukset lepäävät varsin hataralla pohjalla. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

Muun ohella taustalla on todennäköisestui myös VM:n erittäin vahva ja ehkä poikkeuksellinenkin asema talouspolitiikan sisällön määrittäjänä. Toisin sanoen, VM ei ainoastaan tuota (usein tulkinnanvaraista) tietoa poliittisten päättäjien käyttöön, vaan se myös tekee talouspolitiikkaa. Tässä sitten helposti unohtuu, että VM:n virkamiehet eivät suinkaan ole mitään puhtaan objektiivisuuden perusteella toimivia arvovapaita päätöksentekojärjestelmän osia. Myös heillä on omat arvostuksensa ja ideologiansa, ja tämä myös näkyy heidän toimissaan. Jokainen voi esimerkiksi miettiä onko tyypillisen VM:n virkamiehen arvomaailma lähempänä kokoomuslaista vaiko sosiaalidemokraattista ajattelua esim. julkisen sektorin koon suhteen. Itse toivoisin, että SDP seuraavan kerran hallitukseen mennessään pyrkisi mahdollisimman itsenäiseen talouspolitiikkaan. VM:stä otettasiin vain tilastoluvat, mutta sen ehdottama talouspolitiikka jätettäisiin sinne. Se saattaisi olla isänmaan edun mukaista.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tästä voi kuunnella Yle Puheen Politiikkaradion keskustelun, jossa 1.10. kiistelivät Timo Harakka ja Elina Lepomäki (Kok.).
http://areena.yle.fi/1-3025022

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Kannattaa katsoa MOT Maailman kalleimmasta soijatehtaasta Suomeen:

http://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-maailman-kallein-so...

Toimituksen poiminnat