*

TIMO HARAKKA: AJATUS JA ASENNE Tasa-arvoinen talous. Uusiutuva Suomi. Parempi maailma.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kasvu ja työ

Ratkaiseeko kasvun nopeutuminen Suomen ongelmat?

Suomessa on saatu viime aikoina joitakin todella hyvältä näyttäviä talouslukuja. Maaliskuussa vientimme hyppäsi peräti 21 prosenttia ja teollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Eilen Tilastokeskus kertoi kansantalouden kokonaistuotannon kasvaneen huhtikuussa 3,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Aitoa talouskasvua vai äänestäjien julmaa sumuttamista?

Puolueiden puheenjohtajat ovat viime aikoina hokeneet kuin yhdestä suusta kuinka ollaan kasvun tiellä ja talous elpyy - hallituksen politiikka tuo tulosta. On totta, että bkt kasvoi viime vuonna yli prosentilla, mutta jos talouskäppyröitä katsotaan tarkemmin, niin voi karkeasti sanoa, että talouden "toipuminen" on velkavetoista rakentamista ja kuluttajien sekä valtion velaksielämistä.

Minne itse rakentaisit?

Helsinkiin tarvitaan uusia asuntoja lähivuosina. Mutta minne: metsään vai ruuhkaisen ja meluisan valtaväylän varteen? Kenties jopa sinun takapihallesi?

Vahvasti otetaan kantaa minne pitäisi rakentaa, mutta sanomatta jää, miksi ja minkälaista tulisi rakentaa. Helsingissä oli 1960-luvulla noin 100 000 asukasta vähemmän kuin nyt. Arvion mukaan väestö kasvaa seuraavan parin vuosikymmenen aikana yli 850 000 asukkaaseen. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan uusia asuntoja. Kaikki eivät niitä halua.

Keskustelu digitalisaatiosta on tuskaa eksyneille

Tietotekniikan jättiläinen IBM sanoo erään tutkimuksen esipuheessa vapaasti suomennettuna näin: "Vielä muutama vuosi sitten kilpailijan tulon saattoi nähdä. Nyt se ei ole enää mahdollista, vaan se voi tapahtua mistä tahansa, kenen tahansa toimesta ja saapua ennen kuin edes huomaat."

Toisin ajateltuani

Ihan hävetti kun luin aikaisempia kirjoituksiani. Olin kadottanut suhteellisuudentajuni ja vertaillut täysin kelvottomalla, epäreilulla ja liioitellulla tavalla Suomea muihin EU-valtioihin. Tavoitteetkin olivat epärealistisia, vaatimukset kohtuuttomia, minkä lisäksi kaiken taustalla huokui tulehtuneille mielille ominainen myötätunnon puute. 

Hypetystalouden seitinohuet

Suomessa 20 -vuotias nörtti neuvoo 40 -vuotiasta, 20 vuoden kokemuksen omaavaa johtajaa siinä, miten 100 vuotta vanhaa yritystä pitää johtaa. Start-up firmoilla on joka päivä jatkuvat makeat bileet, jotka ajavat 95 % start-upeista konkurssiin muutamassa vuodessa. Nuoret tekevät todella makeita applikaatiota, joilla ei kuitenkaan useimmiten tehdä rahaa. Keskimääräinen tietotekniikkayritys tekee hyvää softaa mutta ei mieti miten sitä myydään. Digitaalisuudesta puhuvat eivät useinkaan ymmärrä sitä, että digitaalisuus itsessään ei vielä muuta mitään.

Keskivaikeasti masentunut kansakunta

Suomi on samanaikaisesti kahden kansallisesti vakavan mielenhäiriön vallassa. Meillä jyllää sekä keskivaikea kansallinen masennus että kaksisuuntainen kansallinen utopiahäiriö.

Ennen kuin menen ilmiöiden taustoihin, on ehkä aiheellista avata näitä kahta ilmiötä syvemmin.

Kallis umpikuja

Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoi viime viikolla julkistetussa talouskatsauksessaan maailman kokonaistuotannon kasvavan tänä ja ensi vuonna runsaan kolmen prosentin vauhtia. Mutta jos otamme huomioon valuuttakurssien muutokset, maailmantalouden Yhdysvaltain dollareissa mitatun volyymin arvioidaan supistuvan tänä vuonna selvästi. Tämä on erittäin huono uutinen myyntiään lisäämään pyrkiville yrityksille. Nyt jos koskaan olisi tilausta aidosti globaalille kasvuajattelulle, mutta teollisuusmaiden politiikan muutospaineet osoittavat päinvastaiseen suuntaan.

Teknologiaministeri -panostetaan tutkimukseen

Yhteiskirjoitus allekirjoittaneiden kanssa

Uuden tiedon tuottaminen on yksi yliopistojen tärkeimmistä, ellei jopa tärkein tehtävä. Tämä ei viime vuosina ole juuri korostunut opetusministereiden linjauksissa eikä painotuksissa. Siitä kärsii erityisesti kokeellinen tutkimus, jossa tutkimusryhmät tarvitsisivat hyvin varustettuja laboratorioita laitteineen ja henkilökuntineen. Mikä pahinta, siitä kärsii Suomen teollisuuden osaamiskilpailukyky tekniikassa ja lääketieteessä sekä työllisyys.

VM-raportti: Mattokauppiaat liikkeellä

Valtiovarainministeriöltä on tullut jälleen tuomiopäivän lukuja. Se ei sinänsä ole uutinen. Kestävyysvaje vaatii tulevalla vaalikaudella 6 miljardin euron sopeutustoimet. Tässä huutokaupassa Valtiovarainministeriö ylittää jopa elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tarjouksen.

VM:n luvut vaativat aina tulkintaa. Ministeriön virkamies näet on tunnustanut minulle yksityisesti, että ministeriön täytyy aina ilmoittaa ulos todellista analyysiä korkeammat luvut, josta he voivat sitten tinkiä kauhistuneiden poliitikkojen mieliksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä